haku: @keyword hiilinanoputki / yhteensä: 16
viite: 15 / 16
Tekijä:Hämäläinen, Sampsa
Työn nimi:Carbon nanotube supported catalyst nanoparticles for fuel cell applications
Katalyyttisten nanohiukkasten valmistus hiilinanoputkikantajalle polttokennosovelluksia varten
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:2008
Sivut:87      Kieli:   eng
Koulu/Laitos/Osasto:Informaatio- ja luonnontieteiden tiedekunta
Oppiaine:Fysiikka   (Tfy-3)
Valvoja:Kauppinen, Esko
Ohjaaja:Nasibulin, Albert
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark TF80     | Arkisto
Avainsanat:carbon nanotube
bio fuel cell
MgO nanorod
hot wire generator
nanoparticle
Au
Pt
hiilinanoputki
nanohiukkanen
Au
Pt
MgO
nanotanko
höyrystäminen
sputterointi
Tiivistelmä (fin): Kiinnostus polttokennoja kohtaan on viime vuosina kasvanut monella teollisuuden alalla aina pienistä kannettavista laitteista pieniin voimaloihin.
Yksi suurimmista ongelmista matalan lämpötilan polttokennoissa on niiden vaatima kallis jalometallikatalyytti elektrodeilla.
Hiilinanoputkia on ehdotettu nykyisen hiilimustan korvaajaksi katalyytin kantajaksi elektrodeilla, jotta suurempi osa kallista katalyyttiä tulisi hyötykäytettyä.

Tämä diplomityö koostuu kirjallisuustutkimuksesta ja kokeellisesta osuudesta.
Kirjallisuustutkimuksessa on selvitetty miten nanoputkia on käytetty parantaamaan polttokennon suorituskykyä sen eri komponenteissa.
Kokeellisessa osuudessa on tutkittu eri menetelmiä valmistaa katalyyttinanohiukkasia ja asettaa niitä hiilinanoputkien pinnalle.
Kirjalliisuustutkimuksesta selviää, että suurin osa tutkimuksista on keskittynyt nanoputkien käyttämiseen katalyytin kantajana.
Biopolttokennojen tutkimuksessa suurin osa mielenkiinnosta on keskittynyt nanoputkien käyttöön suoran elektronisiirron parantamiseksi asettamalla enzyymejä tai mikrobeja suoraan putken pinnalle.

Työn kokeellisessa osuudessa valmistettiin platina- ja kultananohiukkasia nanoputkien pinnalle höyrystämällä kaasuvirtauksessa ja sputteroimalla.
Eri menetelmillä tuotettujen hiukkasten kokojakauma selvitettiin transmissioelekronimikroskopialla (TEM), pyyhkäisyelektronimikroskopialla (SEM) ja differentiaalisella liikkuvuusanalysaattorilla (DMA).
Hiukkasten syvyysjakauma nanoputkikalvolla selvitettiin röntgenherätteisellä fotoelektronispektroskopialla (XPS) ja atomivoimamikroskoopilla (AFM).

Höyryttäminen todettiin liian hitaaksi ja epästabiiliksi tavaksi tuottaa kulta- tai platinahiukkasia polttokennon vaatimissa määrin.
Sputterointi sen sijaan tuotti huomattavasti suurempia määriä hiukkasia varsin yksinkertaisella järjestelyllä.
Hiukkasten syvyysjakaumasta nanoputkikalvolla todettiin kalvon olevan erittäin huokoinen.
Platinahiukkasten keskimääräinen tunkeutumissyvyys kalvolla laskettiin olevan noin 200 nm.

Karakterisoitaessa hiukkasia magnesiumoksidin päällä transmissioelektronimikroskoopilla, havaittiin magnesiumoksidin muodostavan tankomaisia nanorakenteita hiukkasten alle.
Kasvu tapahtui aina mikroskoopin sisällä ja vain elektronisuihkun alla.
Transmissioelektronimikroskoopilla otetuista kuvista selvisi, että rakenteet kasvavat aina magnesiumoksidin (100) hilatasojen suuntaan.
Hiukkasten atomihilan todettiin aina asettuvan magnesiumoksidin hilan kanssa järjestykseen.
ED:2008-04-24
INSSI tietueen numero: 35529
+ lisää koriin
INSSI