haku: @supervisor Niinistö, Lauri / yhteensä: 162
hakutulos-lista
viite: 3 / 162
« edellinen | seuraava »
Tekijä:Harju, Maija
Työn nimi:Uusien mangaanilähdeaineiden soveltuvuus oksidiohutkalvojen atomikerroskasvatukseen
The applicability of novel manganese procursors for atomic layer deposition of oxide thin films
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:2005
Sivut:ix + 83      Kieli:   fin
Koulu/Laitos/Osasto:Kemian tekniikan osasto
Oppiaine:Epäorgaaninen kemia   (Kem-35)
Valvoja:Niinistö, Lauri
Ohjaaja:Nieminen, Minna ; Putkonen, Matti
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje
sulje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark TKK  4846   | Arkisto
Tiivistelmä (fin): Kirjallisuusosassa on käsitelty binääristen mangaanioksidiohutkalvojen kasvatusta atomikerroskasvatuksella, kemiallisella kaasufaasikasvatuksella, fysikaalisilla kaasufaasimenetelmillä ja kemiallisilla liuosmenetelmillä.
Lisäksi on tarkasteltu kasvatuslämpötilan, substraatin, lähdeaineiden ja lämpökäsittelyjen vaikutusta binääristen mangaanioksidiohutkalvojen kiteytymiseen.
Kirjallisuusosassa on esitelty myös erilaisten mangaania sisältävien ohutkalvojen sovelluskohteita.

Kokeellisessa osassa kasvatettiin binäärisiä mangaanioksidiohutkalvoja atomikerroskasvatuksella (ALD) uusista mangaanilähdeaineista.
Tutkitut lähdeaineet olivat disyklopentadienyylimangaani, Cp2Mn, bis(etyylisyklopentadienyyli)mangaani, (EtCp)2Mn, bis(isopropyylisyklopentadienyyli)mangaani, (i-PrCp)2Mn, dimangaanidekakarbonyyli, Mn2(CO)10, ja trikarbonyyli(metyylisyklopentadienyyli)mangaani, TCMn.
Hapettimena käytettiin joko vettä tai otsonia.
Kasvatettujen ohutkalvojen paksuutta tutkittiin mallintamalla ohutkalvoista mitattuja läpäisy- ja heijastusspektrejä.
Ohutkalvojen kiteisyyttä ja kiteisten faasien stoikiometriaa tutkittiin röntgendiffraktiolla.
Binääristen mangaanioksidiohutkalvojen lisäksi tutkittiin ternääristen yttriummangaanioksidien kasvua käyttäen tunnettuja lähdeaineita, mangaanin ja yttriumin 2,2,6,6-tetrametyyli-3,5-heptaani- dionaattiyhdisteitä (thd) sekä otsonia.

Tutkitut mangaanilähdeaineet hajosivat suhteellisen matalissa lämpötiloissa.
Cp2Mn hajosi 110 - 140 °C:ssa, (EtCp)2Mn 90 °C:ssa, (i-PrCp)2Mn 80 °C:ssa, Mn2(CO)10 190 °C:ssa ja TCMn 300 °C:ssa.
Kasvatuksissa ei havaittu ohutkalvon ALD-tyyppistä pinnan kontrolloimaa kasvua.
Cp2Mn:lla, (EtCp)2Mn:lla ja (i-PrCp)2Mn:lla kasvatettujen ohutkalvojen kasvunopeudet olivat 1,2-1,7 Å/jakso, kun kasvatuslämpötila oli 80-100 °C.
Mn2(CO)10:lla 200 °C:ssa kasvatettujen ohutkalvojen kasvunopeus oli 0,6 Å/jakso.
Yttriummangaanioksidiohutkalvon kasvatuksessa Mn(thd)3:lla, Y(thd)3:lla ja otsonilla 200 °C:ssa ei saatu lainkaan ohutkalvoa.

Kaikki Cp2Mn:lla, (EtCp)2Mn:lla, (i-PrCp)2Mn:lla tai Mn2(CO)10:lla ja vedellä kasvatetut ohutkalvot kiteytyivät MnO:na.
Todennäköisesti heikon hapettimen käyttö edisti mangaanioksidin kiteytymistä mangaanin matalalla hapetusasteella +2.
TCMn:n kanssa käytettiin voimakkaampaa hapetinta, otsonia, ja kasvatetut kalvot kiteytyivät neljän- tai kolmenarvoisen mangaanin oksideina. 100 - 225 °C:ssa kasvatetut ohutkalvot kiteytyivät beta-MnO2:na tai beta'-MnO2:na, mutta 300 °C:ssa kasvatetun ohutkalvon kiderakennetta ei voitu määrittää yksiselitteisesti.
Todennäköisesti muodostunut faasi oli erilaisten Mn203-faasien seos.
ED:2006-01-11
INSSI tietueen numero: 30476
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI