haku: @supervisor Niinistö, Lauri / yhteensä: 162
hakutulos-lista
viite: 1 / 162
« edellinen | seuraava »
Tekijä:Jylkkä, Laura
Työn nimi:Sekahappopeittaus osana teräksen valmistusprosessia: Prosessinohjausanalytiikan kehittäminen
Mixed acid pickling as part of steel production: Development of analytics for process control
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:2006
Sivut:84 s. + liitt. 12      Kieli:   fin
Koulu/Laitos/Osasto:Kemian tekniikan osasto
Oppiaine:Epäorgaaninen kemia   (Kem-35)
Valvoja:Niinistö, Lauri
Ohjaaja:Kekäläinen, Juha
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje
sulje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark TKK  4804   | Arkisto
Tiivistelmä (fin): Tämän työn tarkoituksena oli tutkia kylmävalssaamon kolmen hapon muodostamista sekahappoliuoksista tehtäviä happoanalyysejä ja löytää mahdollisia uusia analysointimenetelmiä.
Fluorivetyhappo analysoidaan fluoridielektrodilla ja menetelmä todettiin hyväksi, koska se on nopea ja menetelmällä saadaan analysoitua vapaa, metalleihin sitoutumaton fluorivetyhappo.
Rikkihappo mitataan saostamalla bariumsulfaatiksi ja tästä aiheutuva sameus mitataan sameusmittarilla.
Tämän todettiin antavan oikeita sulfaattipitoisuuksia, koska korreloivia tuloksia mitattiin sekä ionikromatografilla että LECO-analysaattorilla, joka perustuu induktiouunipolttoon ja sitä seuraavaan IR-absorptioon.
Sameusmittausta nopeampaa menetelmää ei löydetty.
Kuitenkin jouduttiin kyseenalaistamaan onko rikkihapon analysointi sulfaatteina oikea, koska sekahappoliuosten epäiltiin sisältävän metallisulfaatteja, jotka tulevat mittauksessa mukaan.

Typpihappopitoisuus määritetään kokonaishappopitoisuuden kautta, jolloin se on riippuvainen rikkihappo- ja fluorivetyhappoanalyyseistä ja näin ollen hyvin virhealtis.
Typpihapon analysoimista nitraatteina testattiin ionikromatografilla ja nitraattielektrodilla.
Menetelmillä saadut pitoisuudet korreloivat keskenään, mutta pitoisuudet olivat suurempia kuin kokonaishappotitrauksen kautta määritetyt pitoisuudet.
Epäiltiinkin, että kokonaishappopitoisuuden kautta määritettyihin pitoisuuksiin sisältyy virhettä johtuen lähinnä rikkihapon analysoinnista sulfaatteina.
Lisäksi kyseenalaistettiin, onko typpihapon analysointi nitraatteina oikea, koska sekahappoliuosten epäiltiin sisältävän vapaasta typpihaposta peräisin olevien nitraattien lisäksi metalleihin sitoutuneita nitraatteja.

Kun verrattiin fluorideina, nitraatteina sekä sulfaatteina määritettyjen happopitoisuuksien yhteenlaskettua summaa titrauksella määritettyyn kokonaishappopitoisuuteen huomattiin, että happojen määritys anioneina antoi liian suuria pitoisuuksia.
Oikeampi tapa määrittää happopitoisuuksia (typpihappo ja rikkihappo) olisi määrittää happojen keskinäiset suhteet mittaamalla anionien (nitraatti ja sulfaatti) pitoisuudet ja korjata näitä pitoisuuksia kokonaishappopitoisuuden arvolla.
ED:2006-04-04
INSSI tietueen numero: 31481
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI