haku: @keyword Data Warehouse / yhteensä: 17
viite: 16 / 17
Tekijä: | Pöysä, Jari |
Työn nimi: | Laitossuunnittelun tietojen siirto tietovarastoon |
Plant design data transfer to data warehouse | |
Julkaisutyyppi: | Diplomityö |
Julkaisuvuosi: | 1999 |
Sivut: | 86 Kieli: fin |
Koulu/Laitos/Osasto: | Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osasto |
Oppiaine: | Sähkömekaniikka (S-17) |
Valvoja: | Jokinen, Tapani |
Ohjaaja: | |
OEVS: | Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossaOppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa. Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/ Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.
Kirjautuminen asiakaskoneille
Opinnäytteen avaaminen
Opinnäytteen lukeminen
Opinnäytteen tulostus
|
Sijainti: | P1 Ark S80 | Arkisto |
Avainsanat: | plant design process design data warehouse laitossuunnittelu prosessisuunnittelu tietovarasto COM |
Tiivistelmä (fin): | Prosessiteollisuudessa tuotantoprosessin elinikä on yleensä sama kuin laitoksen. Laitoksen suunnittelun aikana syntyvä prosessitekninen tieto seuraa siten laitosta koko elinkaaren ajan. Laitteiden tekninen elinikä on usein laitosta Iyhyempi, joten laitteiden valintaan vaikuttavat prosessitekniset tiedot on pidettävä ajan tasalla. Avain prosessiteknisiin tietoihin on laitepaikkatunnus, joka syntyy prosessisuunnittelussa ja säilyy aina laitoksen purkamiseen asti. Työn tavoitteena oli PI kaavioon sisältyvien tietojen siirto laitostietoja ylläpitävään sovellukseen. Tiedonsiirtosovelluksen toteutukselta edellytetään joustavuutta, koska suunnittelusovellus sallii asiakaskohtaiset muutokset tietorakenteisiin. Tiedonsiirtosovelluksen toteutuksessa on päädytty tiedonsiirtoa ohjaavasta parametritietokannasta ja ohjelmistokomponenteista koostuvaan rakenteeseen, jossa kulloinkin käytössä olevat suunnittelusovelluskohtaiset komponentit on määritelty projektin parametritietokannassa. Työssä on määritelty käytettäviltä komponenttien vaadittavat rajapinnat, joita noudattaen uusien ohjelmistokomponenttien lisäys järjestelmään on mahdollista. Kaikki työhön liittyvät sovellukset toimivat Windows NT käyttöjärjestelmän alaisuudessa, joten työssä on käytetty Microsoft Component Object Model (COM) arkkitehtuuriin perustuvia ratkaisuja. COM määrittelee ohjelmointikielestä riippumattoman rajapinnan, jossa ohjelmistokomponenttia hyödyntävän sovelluksen kannalta ei ole merkitystä, millä ohjelmointikielellä komponentti on toteutettu. Sovelluksen komponenttirakenteen toimivuutta testattiin työn aikana tietorakenteeltaan selvästi poikkeavalla räätälöintiratkaisulla, jossa suunnittelutietokantaan tallennettava laitepaikkatieto syntyi yleisten PI kaavioiden ja poikkeukset sisältävien kaavioiden perusteella erityisen soveltuvuuskoodin perusteella. Kokemusten perusteella tämänkin tyyppisen räätälöinnin erityispiirteet oli mahdollista ottaa huomioon asianmukaisen räätälöintikohtaisen komponentin avulla. |
ED: | 1999-09-23 |
INSSI tietueen numero: 14724
+ lisää koriin
INSSI