haku: @keyword uusjako / yhteensä: 17
viite: 13 / 17
Tekijä: | Alakärppä, Jenni |
Työn nimi: | Metsätilusjärjestelyjen hyödyistä |
Benefits of reallotments in forest land | |
Julkaisutyyppi: | Diplomityö |
Julkaisuvuosi: | 2003 |
Sivut: | 126 Kieli: fin |
Koulu/Laitos/Osasto: | Maanmittausosasto |
Oppiaine: | Kiinteistöoppi (Maa-20) |
Valvoja: | Vitikainen, Arvo |
Ohjaaja: | Rummukainen, Aune |
OEVS: | Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossaOppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa. Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/ Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.
Kirjautuminen asiakaskoneille
Opinnäytteen avaaminen
Opinnäytteen lukeminen
Opinnäytteen tulostus
|
Sijainti: | P1 Ark M80 | Arkisto |
Avainsanat: | land consolidation reallotments in forest land benefits of reallotments in forest land describing structure of forest properties tilusjärjestelytoimitukset uusjako metsätilusjärjestelyt metsätilusjärjestelyjen hyödyt tilusrakenteen kuvaaminen |
Tiivistelmä (fin): | Metsäkiinteistöjen rakenne ja omistus ovat Suomessa melko pirstoutuneita. Yksityismetsälöt saattavat koostua useistakin erillään sijaitsevista palstoista, jotka saattavat lisäksi olla hyvin pieniä tai huonon muotoisia. Kiinteistöjaotus on monilla alueilla sekava ja epäkäytännöllinen. Suunnitelmallisen ja kannattavan metsätalouden harjoittamisen mahdollistamiseksi tarvittaisiin monilla alueilla tilusjärjestelytoimituksia. Tässä tutkimuksessa on tarkasteltu tilusjärjestelytoimitusten ja niistä lähinnä uusjaon vaikutusta metsäkiinteistöjen rakenteen ja tuottavuuden parantamiseen. Tutkimuksessa vertaillaan uusjakotoimituksen kulkua sekä uusjakoja koskevaa lainsäädäntöä ja sen luomia rajoituksia ja mahdollisuuksia Suomessa ja Ruotsissa sekä lyhyesti Saksassa. Lisäksi analysoidaan Pohjois-Pohjanmaalla tehtyjä tai vireillä olevia metsäalueiden uusjakoja ja niiden hyötyjä ja kannattavuutta sekä aiheesta aiemmin tehtyjä tutkimuksia Suomessa ja Ruotsissa. Metsäalueiden tilusjärjestelyjä on Suomessa tehty suhteellisen vähän, vaikka niissä saavutettavat välittömät ja välilliset hyödyt mm. metsien tuottavuuden kohoamisena ja kustannussäästöinä ovat olleet merkittäviä. Syynä epäsuosioon ovat olleet pitkä kestoaika ja liian korkeat kustannukset. Tutkimuksessa pohditaankin, millä keinoilla metsäalueiden uusjakojen kannattavuutta ja suosiota voitaisiin lisätä, ja millainen tilusjärjestelytoimitus millaisellakin alueella oikeastaan olisi paras vaihtoehto. Metsäalueen tilusjärjestelytarpeen kartoittamista varten tutkimuksessa kehitettiin koetyön avulla erilaisia tietyn alueen kiinteistörakennetta kuvaavia tunnuslukuja. Näitä mitattiin sekä kiinteistörakenteeltaan huonolta alueelta että vertailun vuoksi tyypillisellä pirkanmaalaiselta alueelta ja sekä aluekohtaisesti että käyttöyksikköpohjalta. Tutkittaessa metsäkiinteistöjen tilus- ja omistusrakennetta kiinnitettiin huomiota mm. metsätilusten kokoon, muotoon ja sijaintiin. Havainnollisimpia ja järkevimmin mitattavissa olevia tunnuslukuja todettiin olevan palstojen ja tuotantolohkojen lukumäärä käyttöyksikköä kohti, palstojen ja tuotantolohkojen pinta-alat ja eri pinta-alaluokkien prosentuaaliset osuudet sekä nauhamaisten metsäpalstojen tapauksessa palstojen ja tuotantolohkojen muotoa kuvaava leveys ja pituus sekä niiden välinen suhde (1:X) eri leveys- tai kokoluokissa. |
ED: | 2003-10-07 |
INSSI tietueen numero: 20045
+ lisää koriin
INSSI