haku: @keyword uusjako / yhteensä: 17
viite: 13 / 17
Tekijä:Alakärppä, Jenni
Työn nimi:Metsätilusjärjestelyjen hyödyistä
Benefits of reallotments in forest land
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:2003
Sivut:126      Kieli:   fin
Koulu/Laitos/Osasto:Maanmittausosasto
Oppiaine:Kiinteistöoppi   (Maa-20)
Valvoja:Vitikainen, Arvo
Ohjaaja:Rummukainen, Aune
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark M80     | Arkisto
Avainsanat:land consolidation
reallotments in forest land
benefits of reallotments in forest land
describing structure of forest properties
tilusjärjestelytoimitukset
uusjako
metsätilusjärjestelyt
metsätilusjärjestelyjen hyödyt
tilusrakenteen kuvaaminen
Tiivistelmä (fin):Metsäkiinteistöjen rakenne ja omistus ovat Suomessa melko pirstoutuneita.
Yksityismetsälöt saattavat koostua useistakin erillään sijaitsevista palstoista, jotka saattavat lisäksi olla hyvin pieniä tai huonon muotoisia.
Kiinteistöjaotus on monilla alueilla sekava ja epäkäytännöllinen.
Suunnitelmallisen ja kannattavan metsätalouden harjoittamisen mahdollistamiseksi tarvittaisiin monilla alueilla tilusjärjestelytoimituksia.

Tässä tutkimuksessa on tarkasteltu tilusjärjestelytoimitusten ja niistä lähinnä uusjaon vaikutusta metsäkiinteistöjen rakenteen ja tuottavuuden parantamiseen.
Tutkimuksessa vertaillaan uusjakotoimituksen kulkua sekä uusjakoja koskevaa lainsäädäntöä ja sen luomia rajoituksia ja mahdollisuuksia Suomessa ja Ruotsissa sekä lyhyesti Saksassa.
Lisäksi analysoidaan Pohjois-Pohjanmaalla tehtyjä tai vireillä olevia metsäalueiden uusjakoja ja niiden hyötyjä ja kannattavuutta sekä aiheesta aiemmin tehtyjä tutkimuksia Suomessa ja Ruotsissa.

Metsäalueiden tilusjärjestelyjä on Suomessa tehty suhteellisen vähän, vaikka niissä saavutettavat välittömät ja välilliset hyödyt mm. metsien tuottavuuden kohoamisena ja kustannussäästöinä ovat olleet merkittäviä.
Syynä epäsuosioon ovat olleet pitkä kestoaika ja liian korkeat kustannukset.
Tutkimuksessa pohditaankin, millä keinoilla metsäalueiden uusjakojen kannattavuutta ja suosiota voitaisiin lisätä, ja millainen tilusjärjestelytoimitus millaisellakin alueella oikeastaan olisi paras vaihtoehto.

Metsäalueen tilusjärjestelytarpeen kartoittamista varten tutkimuksessa kehitettiin koetyön avulla erilaisia tietyn alueen kiinteistörakennetta kuvaavia tunnuslukuja.
Näitä mitattiin sekä kiinteistörakenteeltaan huonolta alueelta että vertailun vuoksi tyypillisellä pirkanmaalaiselta alueelta ja sekä aluekohtaisesti että käyttöyksikköpohjalta.
Tutkittaessa metsäkiinteistöjen tilus- ja omistusrakennetta kiinnitettiin huomiota mm. metsätilusten kokoon, muotoon ja sijaintiin.
Havainnollisimpia ja järkevimmin mitattavissa olevia tunnuslukuja todettiin olevan palstojen ja tuotantolohkojen lukumäärä käyttöyksikköä kohti, palstojen ja tuotantolohkojen pinta-alat ja eri pinta-alaluokkien prosentuaaliset osuudet sekä nauhamaisten metsäpalstojen tapauksessa palstojen ja tuotantolohkojen muotoa kuvaava leveys ja pituus sekä niiden välinen suhde (1:X) eri leveys- tai kokoluokissa.
ED:2003-10-07
INSSI tietueen numero: 20045
+ lisää koriin
INSSI