haku: @keyword bridge / yhteensä: 17
viite: 13 / 17
| Tekijä: | Luoma, Mirja |
| Työn nimi: | Langer-palkkisillan FEM-mallintaminen kantavuustarkasteluja varten |
| FEM-modelling of a Langer-girder bridge for bearing capacity evaluation | |
| Julkaisutyyppi: | Diplomityö |
| Julkaisuvuosi: | 2007 |
| Sivut: | 102 Kieli: fin |
| Koulu/Laitos/Osasto: | Rakennus- ja ympäristötekniikan osasto |
| Oppiaine: | Sillanrakennustekniikka (Rak-11) |
| Valvoja: | Jutila, Aarne |
| Ohjaaja: | Tirkkonen, Timo |
| Digitoitu julkaisu: | https://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/94644 |
| OEVS: | Digitoitu arkistokappale on julkaistu Aaltodocissa
|
| Sijainti: | P1 Ark Aalto | Arkisto |
| Avainsanat: | bridge Langer-girder FEM-modelling bearing capacity load test silta Langer-palkki FEM-mallinnus kantavuus koekuormitus |
| Tiivistelmä (fin): | Tässä työssä on tutkittu Langer-palkkisiltojen toimintaa todellisten siltojen koekuormitusten avulla ja laskentamalleilla, jotka on tehty elementtimenetelmään perustuvalla laskentaohjelmalla. Käytössä on ollut Ahvenkosken, Kotakennäänsalmen ja Kiehimänjoen siltojen koekuormitustulokset. Tarkastellut sillat on rakennettu saman tyyppisuunnitelman mukaan. Langer-palkkisillassa pysyvien kuormien aiheuttaman riipputankovoiman tulisi periaatteessa olla sama jokaisessa riipputangossa. Koekuormitustulosten perusteella siltojen riipputankovoimissa on merkittävää hajontaa. Eri siltojen koekuormitustulosten keskinäinen vertailu on tehty taipuma- ja jännitystuloksilla. Vertaillut tulokset ovat kuormitusvaiheesta, jossa kuormana on ollut 60 t:n yhdistelmäajoneuvo. Koekuormitustulokset ovat varsin yhteneviä eri siltojen kesken. Kuorman jakautuminen sillan Langer-palkkien kesken on jonkin verran tasaisempaa kuin mitä vipuvarsisäännön mukaan laskettuna saadaan. Tyyppisillasta on tehty useita kaksi- ja kolmiulotteisia laskentamalleja, joissa kuormana on 60 t:n yhdistelmäajoneuvoa vastaava kuormitus. Kaksiulotteinen laskentamalli on saatu vastaamaan koekuormitettuja siltoja sillan neljännespisteen taipuman suhteen valitsemalla jäykistyspalkin jäyhyysmomentti sopivasti. Kolmiulotteisten mallien antamat tulokset ovat oikean suuntaisia, mutta enimmäkseen itseisarvoisesti liian suuria koekuormitustuloksiin verrattuna. Mallin antamat taipuma- ja jännitystulokset on saatu vastaamaan koekuormitustuloksia melko hyvin, kun mallissa käytettyjen liitoselementtien jäykkyyksiä on muutettu sopivasti. Malli kuitenkin reagoi jäykkyyksien muutoksiin erittäin herkästi. Lisäksi liitoselementtien jäykkyyksien muuttaminen vääristää kuorman jakautumista sillan poikkisuunnassa. Laskentamallilla, jolla tulokset ovat lähimpänä mitattuja tuloksia, on tehty suppea kantavuuslaskenta. Kantavuuslaskenta on tehty vain jäykistyspalkeille ja vain erikoiskuljetuskaaviolla Y10. Akselikuormaksi erikoiskuljetuskaaviolle on saatu 150 kN yleiskuljetuksena ja 190 kN valvottuna kuljetuksena. Malli ei ole kaikissa tapauksissa konservatiivinen verrattuna koekuormitustuloksiin. Laskentamalleja voitaisiin jatkossa verrata vielä tarkemmin Kiehimänjoen siltaan, jonka koekuormituksesta on olemassa tuloksia myös raskaammilla ajoneuvokuormilla. Lisäksi Ahvenkosken sillan ja Kotakennäänsalmen sillan koekuormittaminen raskaammilla kuormilla toisi lisätietoa siltatyypin toiminnasta. |
| ED: | 2007-07-02 |
INSSI tietueen numero: 34135
+ lisää koriin
INSSI