haku: @keyword saanto / yhteensä: 17
hakutulos-lista
viite: 13 / 17
« edellinen | seuraava »
Tekijä:Hakokorpi, Tiina
Työn nimi:Specifics of larch pulping
Lehtikuusen sulfaattikeitto
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:2007
Sivut:82      Kieli:   eng
Koulu/Laitos/Osasto:Puunjalostustekniikan osasto
Oppiaine:Selluloosatekniikka   (Puu-23)
Valvoja:Dahl, Olli
Ohjaaja:Malkov, Sergey
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje
sulje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark TKK  952   | Arkisto
Avainsanat:larch
Larix
impregnation
kraft pulping
chip bed
compaction
yield
viscosity
lehtikuusi
Larix
imeytys
sulfaattikeitto
hakepedin pakkautuminen
saanto
viskositeetti
Tiivistelmä (fin): Tämän diplomityön tarkoituksena oli tutkia lehtikuusen sulfaattikeittoa.
Morfologialtaan lehtikuusi muistuttaa kuusta.
Eri lehtikuusilajien ominaisuuksien ja sellun laadun on todettu eroavan toisistaan hyvin vähän.
Lehtikuusi on tiheämpää ja sen sydänpuu- ja kesäpuupitoisuudet ovat korkeammat mäntyyn ja kuuseen verrattuna.
Lehtikuusen sydänpuu sisältää paljon arabinogalaktaania, joka on vesiliukoinen hemiselluloosa.
Sen johdosta lehtikuusen sydänpuu on pintapuuta tiheämpää, alkalin kulutus suurempi ja saanto on alhaisempi.

Kokeellinen osa koostui laboratoriossa suoritetuista imeytyskokeista, sulfaattikeitoista ja puristuskeitoista, joissa käytettiin tuoretta siperianlehtikuusesta (Larix sibirica) valmistettua tehdashaketta.
Saatuja tuloksia verrattiin männyn ja kuusen kirjallisuudesta löydettyihin arvoihin.
Imeytystutkimus koostui yhdeksästä kokeesta, joissa hakkeita imeytettiin vedellä, jonka lämpötila oli 80 °C.
Osassa kokeista ei käytetty esihöyrytystä lainkaan, osassa taas hakkeita höyrytettiin viiden tai 30 minuutin ajan.
Käytetyt imeytyspaineet olivat yksi, viisi ja kymmenen baria.
Sulfaattikeittojen avulla tutkittiin keittolämpötilan, alkaliannoksen ja neste-puu -suhteen vaikutusta sellun saantoon ja viskositeettiin.
Hakkeita keitettiin H-tekijään 1200 käyttäen 150, 160 ja 170 °C:n lämpötiloja.
Käytetyt tehollisen alkalin annokset olivat 20, 22 ja 24 % puusta NaOH:na ja neste-puu -suhteet olivat 3,5 ja 5,0.
Puristuskeittojen tarkoituksena oli simuloida teollisuuskeittimen olosuhteita ja tutkia, miten lehtikuusihakepatsas käyttäytyy jatkuvat puristuspaineen alla.
Kokeet suoritettiin pakkokiertokeittimellä, jossa oli puristavalla männällä varustettu kansi.
Puristuspaine oli 40 kPa koekeitossa ja 10 kPa varsinaisissa puristuskeitoissa.
Keittolipeän virtausnopeus oli 4,1 mm/s lukuun ottamatta ensimmäisen keiton loppua, jolloin sitä hetkellisesti nostettiin.
H-tekijä oli 1200, keittolämpötila 165 °C ja neste-puu -suhde 5,2.
Käytetyt tehollisen alkalin annokset olivat 18 ja 24 % puusta NaOH:na.

Lehtikuusen penetroitumistehokkuuden todettiin olevan alhaisempi mäntyyn ja kuuseen verrattuna johtuen lehtikuusen korkeammasta sydän- ja kesäpuupitoisuudesta.
Suurin penetraatioaste 97,2 % teoreettisesta maksimista saavutettiin 30 minuutin esihöyrytyksellä ja viiden barin imeytyspaineella.
Kokeiden, joissa käytettiin esihöyrytystä ja viiden tai kymmenen barin imeytyspainetta, väliset erot olivat kuitenkin vähäisiä. 170 °C:n lämpötilassa keitettyjen lehtikuusimassojen saannot olivat noin neljä prosenttiyksikköä alhaisemmat kuin männyllä ja kuusi prosenttiyksikköä alhaisemmat kuin kuusella kappaluvussa 30.
Lehtikuusimassojen viskositeetit olivat mänty- ja kuusimassoja korkeammat.
Hakepedin pakkautuminen tapahtui suhteellisen tasaisesti koko puristuskeiton ajan.
Muutokset lipeän virtausnopeudessa vaikuttavat kuitenkin merkittävästi pakkautumiseen etenkin keiton loppuvaiheessa. 40 kPa:n puristuspaine osoittautui liian suureksi ja johti siihen, että hakepeti pakkautui erittäin tiiviiksi.

Yhteenvetona voidaan todeta, että optimoimalla esihöyrytys- ja imeytysolosuhteet voidaan saavuttaa riittävä keittolipeän penetroitumistehokkuus lehtikuusihakkeeseen.
Keitto-olosuhteet optimoimalla on mahdollista valmistaa lehtikuusisellua, jonka rejektipitoisuus on alhainen ja viskositeetti korkea.
ED:2007-11-16
INSSI tietueen numero: 34870
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI