haku: @keyword education / yhteensä: 18
viite: 16 / 18
| Tekijä: | Norvio, Tero |
| Työn nimi: | Työllistyvyys DI-koulutuksen laatukriteerinä |
| Employment as Quality Criteria for Graduate Engineer Education | |
| Julkaisutyyppi: | Diplomityö |
| Julkaisuvuosi: | 1998 |
| Sivut: | 126 Kieli: fin |
| Koulu/Laitos/Osasto: | Konetekniikan osasto |
| Oppiaine: | Teollisuustalous (TU-22) |
| Valvoja: | Ranta, Jukka |
| Ohjaaja: | Mäkelä, Jukka ; Takala, Minna |
| OEVS: | Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossaOppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa. Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/ Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.
Kirjautuminen asiakaskoneille
Opinnäytteen avaaminen
Opinnäytteen lukeminen
Opinnäytteen tulostus
|
| Sijainti: | P1 Ark Aalto | Arkisto |
| Avainsanat: | quality qualitative indicators education employment laatu laatumittarit koulutus työllistyminen |
| Tiivistelmä (fin): | Diplomityö on osa syksyllä 1996 käynnistynyttä Tekniikan Akateemisten Liitto TEK:n DIA-2000 -projektia. Diplomityon tavoitteena oli:. 1. Kartoittaa, missä diplomi-insinöörit ja arkkitehdit työskentelevät kaksi vuotta valmistumisensa jälkeen. 2. Tutkia, millä edellytyksillä he ovat työpaikkansa saavuttaneet. 3. Selvittää, mitkä syyt vaikuttavat työhön sijoittumattomuuteen. 4. Selvittää, miten määrällisen sijoittumisseurannan ohella olisi mahdollista saada palautetta myös laadullisista sijoittumiseen vaikuttavista tekijöistä. 5. Esittää ehdotuksia sijoittumisen seurannan parantamiseksi. Suhdanteiden parantuessakin on työmarkkinoiden kysynnän ja koulutustarjonnan kohtaaminen vaikeutunut. Tähän on vaikuttanut esimerkiksi koulutusmäärien jatkuva kasvu. Kehitettäessä koulutuksen laadullista ja määrällistä ennakointia on valmistumisen jälkeisen työelämään sijoittumisen seuranta keskeistä. Diplomityön empiirisen osan pohjaksi on tehty kirjekysely kaikille Suomessa vuonna 1995 valmistuneille diplomi-insinööreille ja arkkitehdeille. Kyselyn sekä teoriaosassa tehdyn laatuajattelun ja koulutuksen laadun tarkastelun avulla on syvennytty sijoittumiseen vaikuttaviin tekijöihin sekä seuranta- ja palautejärjestelmän kehittämiseen. Kyselyn perinteinen määrällisen seurannan osio toi esille kolme vahvaa työ-elämään sijoittumiseen vaikuttavaa tekijää. Nopea opiskelu takaa työpaikan valmistumisen jälkeen. Jos opiskeluaika venyy yli 5,5 vuoden, työkokemuksen tärkeys muodostuu avaintekijäksi. Lukukausien aikainen työnteko ja sitoutuminen työelämään turvaa valmistumisen jälkeisen työn saannin. Kolmantena asiana esille nousi diplomityön palautuksen jälkeinen toiminta. Työhön sijoittumiseen liittyvien ongelmien todennäköisyys lisääntyy huomattavasti, jos heti diplomityön palautettuaan jättäytyy työelämän ulkopuolelle, vaikka omasta halustaankin. Kyselyssä toteutetussa laadullisen seurannan osiossa kysyttiin vastaajien arvioita tiettyihin ominaisuuksiin ja väitteisiin. Väitteitä analysoimalla on päästy kiinni työllistyvyyden ja koulutuksen vaikuttavuuden laadullisiin tekijöihin - arvoihin, asenteisiin ja taitoihin. Jos nämä opiskelijoiden erilaiset asenteet ja arvostukset otettaisiin tehokkaammin huomioon jo ennen opintojen lopullista suuntaamista, tuleva työnkuva saattaisi vastata entistä paremmin opiskelijan kykyjä ja haluja. Palautetta sekä valmistuvilta että jo työelämässä olevilta tulisi kerätä huomattavasti nykyistä enemmän. Kaikki tämä palautetieto on erittäin tärkeää koulutuksen sisällöllisessä suunnittelussa sekä koulutuksen ja koulutustarpeen yhteensovittamisessa. |
| ED: | 1998-05-13 |
INSSI tietueen numero: 13188
+ lisää koriin
INSSI