haku: @instructor Vahala, Riku / yhteensä: 18
hakutulos-lista
viite: 16 / 18
« edellinen | seuraava »
Tekijä:Tamminen, Silja
Työn nimi:Formation of assimilable organic carbon during drinking water chlorination
Mikrobeille käyttökelpoisen orgaanisen hiilen muodostuminen juomaveden kloorauksen yhteydessä
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:2003
Sivut:89      Kieli:   eng
Koulu/Laitos/Osasto:Rakennus- ja ympäristötekniikan osasto
Oppiaine:Vesihuoltotekniikka   (Yhd-73)
Valvoja:Kiuru, Heikki
Ohjaaja:Vahala, Riku ; Menaia, Jose
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje
sulje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark Aalto     | Arkisto
Tiivistelmä (fin):Orgaaninen hiili koostuu monenlaisista orgaanisista yhdisteistä, jotka ovat eri hapetusvaiheissa.
Joitakin näistä hiiliyhdisteistä on mahdollista edelleen hapettaa biologisin tai kemiallisin menetelmin.
Kaikki hiiliyhdisteet eivät kuitenkaan ole käyttökelpoisessa muodossa mikrobeille ja siten sitä osaa orgaanisesta hiilestä, joka on helposti mikrobien käytettävissä, kutsutaan AOC:ksi eli mikrobeille käyttökelpoiseksi orgaaniseksi hiileksi.
Mikrobeille käyttökelpoista orgaanista hiiltä voi muodostua kun vedessä luonnostaan esiintyvät humusyhdisteet hapettuvat ja hajoavat pienempimolekyylisiksi yhdisteiksi, esim. humus- ja fulvohapoiksi.
Kloori on vahva hapettaja, joten se reagoi helposti vedessä olevien orgaanisten yhdisteiden kanssa tuottaen pienimolekyylisiä yhdisteitä, jotka edelleen toimivat ravinteina mikrobeille.

AOC:n esiintyminen vedenjakeluverkostossa johtaa bakteerien liialliseen kasvuun ja biofilmien muodostumiseen vedenjakeluputkien seinämille.
Tämä aiheuttaa jaeltavan veden laadun huononemista, mm. haju- ja makuhaittoja.
Bakteerien liikakasvu lisää myös patogeenisten bakteerien esiintymisriskiä verkostossa.
Nykyään AOC -konsentraatioiden mittaaminen juomavedestä, kuten myös verkostossa tapahtuvan bakteerikasvun estäminen, onkin yksi tärkeimmistä näkökohdista juomaveden valmistuksessa.
AOC -konsentraatioiden mittaaminen perustuu yleensä biomassan määrän lisääntymiseen bakteereilla ympätyssä vesinäytteessä.
Kuitenkaan nykyään ei ole yhtä vallitsevaa menetelmää AOC:n mittaamiseen ja tämänhetkisetkin menetelmät ovat usein vaikeita ja kalliita suorittaa.

Tässä työssä kokeiltiin kahta menetelmää (LNEC -menetelmä ja Bradfordin menetelmä), joita ei ole aikaisemmin käytetty biomassan kasvun mittaamiseen vesinäytteestä.
Tarkoituksena oli yrittää löytää helpompi ja edullisempi menetelmä, jolla pystytään mittaamaan missä määrin ympätyssä vesinäytteessä muodostuu biomassaa, kun vedessä oleva orgaaninen aines on hapetettu kloorilla.
LNEC -menetelmässä muuttujana oli kolonioita muodostavat yksiköt (CFU), jotka kasvatettiin Petrimaljoilla.
Bradfordin menetelmässä muuttujana oli ympätyssä näytteessä tapahtunut biomassan kasvu, joka mitattiin proteiinina.

LNEC -menetelmässä luotettavia tuloksia ei saatu, sillä inkuboimisen aikana inkubointipulloihin muodostui soluaggregaatteja, jotka vääristivät maljaviljelyiden tuloksia.
Koska aggregaatteja ei onnistuttu hajottamaan aggregaateissa olevia soluja tuhoamatta, menetelmän kanssa ei jatkettu.

Bradfordin menetelmällä saatua tuloksia ei ollut riittävästi ja tulokset olivat liian vaihtelevia,jotta niiden perusteella pystyisi päättelemään, voidaanko tätä menetelmää käyttää kun mitataan vesinäytteen kykyä tuottaa biomassaa.
Saaduista tuloksista ei voi myöskään päätellä onko tämän menetelmän kehittäminen kannattavaa.
ED:2003-09-22
INSSI tietueen numero: 19981
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI