haku: @keyword hydrolyysi / yhteensä: 18
viite: 15 / 18
Tekijä: | Hoppu, Anni |
Työn nimi: | Biomassafraktion hyödyntäminen energiantuotannossa |
Utilization of biomass fraction in energy production | |
Julkaisutyyppi: | Diplomityö |
Julkaisuvuosi: | 2009 |
Sivut: | 167 + (24) Kieli: fin |
Koulu/Laitos/Osasto: | Biotekniikan ja kemian tekniikan laitos |
Koulutusohjelma: | Kemian tekniikan tutkinto-ohjelma |
Oppiaine: | Tehdassuunnittelu (Kem-107) |
Valvoja: | Hurme, Markku |
Ohjaaja: | Karinen, Pertti ; Koskinen, Perttu |
OEVS: | Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossaOppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa. Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/ Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.
Kirjautuminen asiakaskoneille
Opinnäytteen avaaminen
Opinnäytteen lukeminen
Opinnäytteen tulostus
|
Sijainti: | P1 Ark TKK 4387 | Arkisto |
Avainsanat: | biomass composition hydrolysis energy production process modelling biomassa koostumus hydrolyysi energiantuotanto prosessimallinnus |
Tiivistelmä (fin): | Työn tavoite on selvittää, kuinka öljyerotettua levämassaa voitaisiin hyödyntää. Öljyn erotuksen jälkeen biomassa on sivuvirta, jonka hyödyntämisellä tavoitellaan mahdollisimman suurta taloudellista hyötyä ottaen huomioon kestävän kehityksen kriteerit. Kirjallisuustyössä käsiteltiin biomassan koostumukseen vaikuttavia tekijöitä sekä energiantuotantoa edeltävien prosessivaiheiden vaikutusta biomassan koostumukseen. Tässä työssä mahdollisista sivubiomassan prosessointivaihtoehdoista käsiteltiin biokaasu, biovety, etanoli, kompostointi, rehu sekä arvokkaiden komponenttien erotus. Lisäksi käsitellään koostumuksen vaikutusta hyödyntämisvaihtoehtoihin. Soveltavassa osassa tehtiin kokeelliset mittaukset biomassan hydrolyysille sekä mallinnettiin taseilla bioetanoli- ja biokaasuprosessit. Laboratoriossa tutkittiin happohydrolyysin olosuhteita (hydrolyysiaika, hapon konsentraatio ja määrä) sekä emäksisten uuttojen käyttämistä esikäsittelyinä happohydrolyysille. Kokeiden perusteella paras olosuhde hydrolyysille saavutettiin lisäämällä 0,8 grammaa 1,28 M rikkihappoa gramma kuivaa suolatonta biomassaa kohti hydrolyysin keston ollessa 3 tuntia ja lämpötila 90 °C. Tällöin monosakkaridien saanto hydrolyysissä oli 0,1255 mg monosakkarideja grammaa kuivaa suolatonta biomassaa kohden. Emäsuutto happohydrolyysin esivaiheena ei parantanut monosakkaridien saantoa. Työssä määritettiin massa- sekä energiataseet bioetanoli- ja biokaasuprosesseille. Lisäksi prosessien kustannukset arvioitiin sekä tutkittiin prosessien herkkyyttä valituille parametreille. Biokaasuprosessi osoittautui mallinnuksen perusteella etanoliprosessia kannattavammaksi. Molemmat prosessimallit ovat energiaomavaraisia, mutteivät kovin energiatehokkaita. Monosakkaridien saanto vaikuttaa hyvin voimakkaasti etanoliprosessin tuotteen muodostumiseen, energiasaannon ja -syötön väliseen suhteeseen sekä kokonaiskustannuksiin. Biokaasuprosessissa poltettavan lietteen kosteus on merkittävin tekijä energiasaannon ja syötön välisessä suhteessa, kun taas kustannuksiin voimakkaimmin vaikuttavat reaktorikoko ja reaktorin kuormitus. |
ED: | 2009-06-08 |
INSSI tietueen numero: 37488
+ lisää koriin
INSSI