haku: @keyword nanopartikkeli / yhteensä: 18
hakutulos-lista
viite: 14 / 18
« edellinen | seuraava »
Tekijä:Salonen, Jussi Kalervo
Työn nimi:Retentiojärjestelmän optimointi
Optimization of retention system
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:2009
Sivut:86 s. + liitt. 6      Kieli:   fin
Koulu/Laitos/Osasto:Puunjalostustekniikan laitos
Oppiaine:Puunjalostuksen kemia   (Puu-19)
Valvoja:Laine, Janne
Ohjaaja:Nilsen, Niko
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje
sulje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark TKK  471   | Arkisto
Avainsanat:retention
drainage
nanoparticle
retentio
vedenpoisto
nanopartikkeli
Tiivistelmä (fin): Paperiradan muodostuminen on suodatusprosessi, jossa paperin raaka-aineet otetaan talteen ja kantaja-aineena toiminut vesi poistetaan.
Osa raaka-aineesta huuhtoutuu veden mukana pois.
Suodatusprosessin tehokkuutta kuvastaa termi retentio.
Retentiolla tarkoitetaan sitä osaa prosessiin tai sen osaan saapuvasta ainevirrasta, joka jää valmistettavaan tuotteeseen.
Retention käsite jaetaan mekaaniseen ja kemialliseen retentioon.
Tässä työssä paneudutaan kemialliseen retentioon ja sen parantamiseen retentioaineilla.

Työn laboratorio-osassa etsittiin vedenpoistomielessä paras polymeeri-nanopartikkeli-yhdistelmä Takon Kartonkikone sisäkerroksen massalle.
Sen löydyttyä yhdistelmän toiminta kokeiltiin myös muihin kartonkikerroksiin vedenpoisto- ja retentiotesteillä ennen koeajoa oikealla kartonkikoneella.
Vedenpoistokokeet tehtiin modifioidulla SR-laitteella ja retentiot DDJ-laitteella.

Laboratoriossa paras yhdistelmä oli kationinen polyakryyliamidi, Eka PL 1510, yhdessä anionisen nanopartikkelin, Eka NP 780:n kanssa.
Yhdistelmä tehosti vedenpoistoa ja retentiota selvästi.
Vedenpoistokokeissa modifioidulla SR-laitteella vedenpoiston nopeus kuusinkertaistui ja retentio sekä tuhkaretentio yli kaksinkertaistuvat.

Kartonkikoneella suoritetun koeajon tärkein tavoite oli vedenpoiston parantamisen myötä kasvava tuotantoteho.
Retention kehittymistä seurattiin vain vastekokeiden aikana.
Koeajo paransi tuotantotehoa 1-2 %, mutta koneen luontainen nopeusvaihtelu oli paljon kemikaalien vaikutuksia suurempi, joten tuotannon kasvu ei ollut tilastollisesti merkittävä.
Koeajo ei vaikuttanut kemikaalien kulutukseen eikä kartongin ominaisuuksiin.
Referenssinä käytetty kationinen polyakryyliamidin emulsio oli tuotettuun kartonkimäärään suhteutettuna 30 % kalliimpi kuin koeajettu järjestelmä.
Koeajon jälkeen selvisi yksi syy vaatimattomiin tuloksiin.
Koneen käyttöjärjestelmä näytti Referenssiajossa 80 g/t todellista pienempää PAM-annosta.
Se mitä silicalla saavutettiin, menetettiin pienemmällä PAMin annostelulla.

Koeajossa käytetyt retentioainemäärät olivat huomattavasti laboratoriossa käytettyjä pienemmät.
Tämä johtui siitä, että konehenkilökunta teki heikentyneestä formaatiosta havaintoja, jolloin kemikaaleja ei voita annostella isompia määriä.
Jotta retentiokemikaalien parantama vedenpoisto saataisiin valjastettua konemittakaavaiseen käyttöön, tulisi myös koneen säätöjä muuttaa formaation säilymiseksi.
Tällaisia säätöjä olisi perälaatikkosakeuden alentaminen ja foililistojen säätö.
ED:2009-12-11
INSSI tietueen numero: 38667
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI