haku: @keyword throughput / yhteensä: 18
viite: 7 / 18
| Tekijä: | Kauhaniemi, Marjo |
| Työn nimi: | Sataman kapasiteettijoustavuus |
| Capacity flexibility of a short-sea port | |
| Julkaisutyyppi: | Diplomityö |
| Julkaisuvuosi: | 2010 |
| Sivut: | xiv + 120 + liitt. (+101) Kieli: fin |
| Koulu/Laitos/Osasto: | Informaatio- ja luonnontieteiden tiedekunta |
| Oppiaine: | Teollisuustalous (TU-22) |
| Valvoja: | Tanskanen, Kari |
| Ohjaaja: | Helsingius, Mika ; Lehtonen, Juha-Matti |
| OEVS: | Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossaOppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa. Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/ Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.
Kirjautuminen asiakaskoneille
Opinnäytteen avaaminen
Opinnäytteen lukeminen
Opinnäytteen tulostus
|
| Sijainti: | P1 Ark Aalto 9019 | Arkisto |
| Avainsanat: | capacity flexibility throughput bottleneck RoRo-port operator semi-trailer kapasiteettijoustavuus läpivirtaus pullonkaulat satamaoperaattori puoliperävaunut |
| Tiivistelmä (fin): | Satamat sopeutuvat liikennemäärien vaihteluun, mikäli laiturien rampit, varastokentät, henkilöstö, koneet ja laitteet ovat riittävät. Satamien liikennemäärät kasvavat, kun liikennettä reititetään korvaaviin satamiin häiriötilanteissa. Sataman infrastruktuuri voi rajoittaa satamaan saapuvaa liikennettä. Puoliperävaunujen purkaus sisältää kolme päävaihetta, joissa esiintyy kullekin vaiheelle tyypillisiä pullonkauloja. Jos sataman infrastruktuurilla tai satamaoperaattorilla on riittävästi kapasiteettijoustavuutta, sataman läpivirtausta voidaan kasvattaa. Tässä työssä tutkittiin sataman kapasiteettijoustavuutta. Tutkimuksessa selvitettiin, kuinka puoliperävaunujen purkamisen läpivirtausta ja kapasiteettitarpeita satamassa tulisi mitata. Teoriaosuus käsitteli rajoitteiden ohjaamaa suunnittelua, lähimerenkulun alusten rakenteita ja satamien järjestelmiä. Aineistona käytettiin Vuosaaren satamaoperaattorin lokakuun 2009 aluskäyntejä. Empiirisessä osuudessa analysoitiin Vuosaaren sataman lastilauttaliikennettä, infrastruktuuria ja satamaoperaattorin prosesseja. Mallinnettaessa tunnistettiin kapasiteetin käytön pullonkauloja ja keinoja kapasiteetin kasvattamiseen. Malliin perustuen tuotettiin Excel-laskentamalli visualisoimaan tilanteita, joissa sataman tai sataman kapasiteettia käytetään läpäisykyvyn ylärajalle asti. Ylärajan jälkeen kapasiteetin joustavuus loppuu. Excel-laskentamallilla testattiin kapasiteettilisäyksiä ja arvioitiin lisäysten vaikutuksia. Lopuksi arvioitiin tutkitun sataman korvaamista pienemmällä satamalla. Tutkimuksen tuloksena kuvataan rajoitteita ja tarvittavia muutoksia, joita käytetään läpivirtauksen suunnittelussa satamien korvatessa toisiaan. Sataman kapasiteetti joustaa läpivirtauksen mukaisesti, jos pullonkaulan kapasiteetti on mitoitettu oikein. Vaihtoehtona on sataman koon kasvattaminen. Tutkimuksen osatuloksia olivat kuvaus puoliperävaunujen purkauksen prosessista, tutkittavan prosessin kapasiteetin ongelmista, läpivirtausta heikentävistä tilanteista ja sataman kapasiteettijoustavuutta parantavasta lisäkapasiteetista. Toisena tuloksena on kuvaus läpivirtauksen ja kapasiteettitarpeiden mittaamisesta. Satamaoperaattori mittaa läpivirtausta ja kapasiteettitarpeita alusten purkauksen ajalta. Pullonkaulat, prosessin rajoitteet ja kapasiteetin joustavuus saadaan selvitettyä, kun puoliperävaunujen vetämistä varastokentälle mitataan maksimikapasiteettina. Pienten satamien käyttäminen korvaavina satamina tuottaa ongelmia kapasiteetille, kun sataman kokoa ei voida kasvattaa. Siten maksimikapasiteetin käyttöön perustuva suunnittelu kuvaa sataman kapasiteettijoustavuutta paremmin kuin alusten purkauksen mittaaminen koko purkauksen ajalta. |
| Tiivistelmä (eng): | The trade volume capacity of a domestic short-sea port may adjust to meet surge demand with the availability of supplementary berths, ramps, personnel and handling equipment. National disruptions may force the operators to reroute vessels. The destination port should have enough capacity to cope with the increased volume. High utility levels create bottlenecks if processes are not entirely adjusted. The unloading of semi-trailers contains three main process stages each of them having typical restrictions and bottlenecks. If the port systems and process stages have enough capacity flexibility the throughput of the port can be increased. In this work the method for measuring capacity flexibility in one of Finland's short-sea Roll on - Roll off (RoRo) ports was developed. The scope of the work was to search for the throughput measurements and capacity levels of semi-trailer operations. The theoretical models used were the Theory of Constraints, planning for bottlenecks and short-sea freight transport and port systems. The study used port operator statistics from October 2009. The empirical element included the analysis of Vuosaari RoRo traffic, port system infrastructure and port operator processes. Bottlenecks were identified as well as current capacity additions. Based on the model, an excel-sheet was developed to visualize the situations where either the capacity of port is used to the maximum. After that point, capacity flexibility no longer exists. The excel-sheet was also used to test new capacity extensions and the effects of them. The replacement of the original port with a smaller port was analysed. The results of the study show that if short-sea ports support each other, the planning should be placed on bottlenecks. If physical constraints create restrictions, capacity may be added if processes are modified. The throughput of a system will partly adjust to the demands if closely managed. Another option is to increase the size of the port. Other results are the process description of semi-trailer yard operations, capacity problems, throughput variations and capacity extensions needed to enhance port capacity flexibility. The current practice is to measure the throughput and the capacity needs of the vessel unloading process. Measuring maximum capacity levels of semi-trailer operations highlights the bottlenecks in yard operations and could solve the problems in bottleneck management. Maximum level utilization also measures capacity flexibility. Using smaller ports in national disruptions will create capacity problems when the size of the port cannot be increased. Therefore planning for and measuring maximum capacity levels better reflects capacity flexibility of a short-sea RoRo port. |
| ED: | 2010-10-11 |
INSSI tietueen numero: 41030
+ lisää koriin
INSSI