haku: @supervisor Häggman, Sven-Gustav / yhteensä: 190
viite: 45 / 190
Tekijä:Leismala, Timo
Työn nimi:Developing Testing Facilities for Power Supply Interface Tests According to EN 300 132 Standards
Testausmenetelmien kehittäminen tehonsyöttörajapinnan testaamiseksi EN 300 132-sarjan standardien mukaisesti
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:2005
Sivut:91      Kieli:   eng
Koulu/Laitos/Osasto:Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osasto
Oppiaine:Tietoliikennetekniikka   (S-72)
Valvoja:Häggman, Sven-Gustav
Ohjaaja:Leino, Jyrki
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark S80     | Arkisto
Avainsanat:EN 300 132
testing
power supply interface
EN 300 132
testaus
tehonsyöttörajapinta
Tiivistelmä (fin): Tämän diplomityön tärkeimpinä tavoitteina oli kehittää testausvalmiudet tietoliikennelaitteiden tehonsyöttörajapinnan testaamiseksi EN 300 132-sarjan standardien vaatimusten mukaisesti sekä testata käytännössä yksi tasa- ja yksi vaihtosähkökäyttöinen laite.
Koska projekti käynnistettiin asiakkaan pyynnöstä, oli jo projektin alkuvaiheessa tiedossa, että testattavat laitteet olisivat tukiasemia.
Tästä syystä erityisesti tasasähköjärjestelmien testausvalmiudet kehitettiin kohtalaisen suurille virroille.

Työn alussa käydään lyhyesti läpi EU:n yhteismarkkinaperiaate sekä selvitetään vaatimusten taustaa.
Eri vaatimukset voidaan jakaa lakiin perustuviin sekä muihin vaatimuksiin.
EN 300 132 -sarjan standardit kuuluvat jälkimmäisiin, koska kyseisten standardien vaatimuksia ei ole harmonisoitu minkään direktiivin alle.
EU:n alueella on kuitenkin haluttu luoda yhteiset vaatimukset tietoliikennelaitteiden tehonsyöttörajapinnalle.
Standardin vaatimukset käydään työssä yksityiskohtaisesti läpi.

Kun tarvittavia mittaus- ja testauslaitteistoja alettiin kartoittaa, havaittiin, että Nemkolla oli jo olemassa tärkeimmät mittauksissa tarvittavat laitteet.
Tärkeimmät mittauslaitteet olivat mittausvastaanotin, audioanalysaattori, signaaligeneraattori sekä digitaalinen muistioskilloskooppi.
Merkittävin puuttuva laite oli säädettävä tasasähkölähde, jolla saataisiin tasavirtaa useita kymmeniä ampeereja 60V jännitteeseen asti.
Lisäksi tarvittiin useita erilaisia passiivisia komponentteja, liittimiä, kaapeleita yms. kytkentäverkkojen rakentamiseen.
Tarvittavat investoinnit eivät olleet kuitenkaan kovin suuria.

Asiakkaan tilattua tukiasemien testauksen, alettiin hankkia puuttuvia komponentteja sekä tilattiin dioditasasuuntaaja.
Tarvittavat kytkentäverkot liitäntöineen rakennettiin ja tehtiin koemittauksia resistiivisellä kuormalla.
Koemittauksien perusteella menetelmät oli onnistuneesti kehitetty.

Pilottiprojektiksi saatiin testattavaksi yksi tasa- ja yksi vaihtosähkökäyttöinen tukiasema.
Mittaukset ja testit tehtiin suhteellisen hyvällä menestyksellä.
Joitakin puutteita kuitenkin havaittiin tasasähkökäyttöisen tukiaseman testauksen aikana.
Merkittävimmät puutteet olivat lähdejännitteen liian suuri hetkellinen putoaminen syöksyvirran mittauksessa, liian suuri häiriöjännitteen testitaso johtuvien häiriöiden sietotestauksessa sekä liian hidas jännitteen muutosnopeus jännitetason muutoksien sietotestauksessa.

Tasasähkökäyttöisen tukiaseman testauksessa ilmenneet puutteet analysoitiin ja todettiin, etteivät ne kuitenkaan todennäköisesti vaikuta merkittävästi testauksen lopputuloksiin.
Syöksyvirran taso oli niin alhainen raja-arvoon verrattuna, että raja-arvot tuskin olisivat ylittyneet ilman syöttöjännitteen notkahdusta.
On myös erittäin epätodennäköistä, että johtuvien häiriöiden siedossa laite häiriintyisi pienempitasoisesta häiriöjännitteestä, kun se ei häiriintynyt suuremmalla testitasolla.
Lisäksi testattavan laitteen DC/DC-teholähteiden rakenne on sellainen, että teholähteiden sisäänmenokapasitanssi tasaa nopeita muutoksia syöttöjännitteessä.
On epätodennäköistä, että testauksessa aikaansaatuja jännitetason muutosnopeuksia nopeammat jännitteenmuutokset saisivat aikaan testatun tukiaseman normaalin toiminnan häiriintymistä.
ED:2005-04-13
INSSI tietueen numero: 28277
+ lisää koriin
INSSI