haku: @keyword maintenance strategies / yhteensä: 2
viite: 2 / 2
« edellinen | seuraava »
| Tekijä: | Finkemeyer, Mikael |
| Työn nimi: | Prosessiteollisuuden kunnossapitotoiminnan ja -organisaation kehittäminen |
| Developing maintenance and maintenance organisation in process oriented production | |
| Julkaisutyyppi: | Diplomityö |
| Julkaisuvuosi: | 1997 |
| Sivut: | 80 s. + liitt. Kieli: fin |
| Koulu/Laitos/Osasto: | Konetekniikan osasto |
| Oppiaine: | Konepajatekniikka (Kon-15) |
| Valvoja: | Aaltonen, Kalevi |
| Ohjaaja: | Kupari, Heikki |
| OEVS: | Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossaOppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa. Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/ Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.
Kirjautuminen asiakaskoneille
Opinnäytteen avaaminen
Opinnäytteen lukeminen
Opinnäytteen tulostus
|
| Sijainti: | P1 Ark TKK 2604 | Arkisto |
| Avainsanat: | maintenance maintenance strategies malfunction removal levels malfunction levels development tool exchange setup and adjustment kunnossapito kunnossapitostrategiat häiriönpoistotasot häiriöluokat kehittäminen työkalun vaihto vaihto- ja astusajat |
| Tiivistelmä (fin): | Tehokkaalla kunnossapidolla on mahdollista parantaa yrityksen kilpailuasemia lisäämällä toimitusvarmuutta, tuotantokoneiston käytettävyyttä sekä vähentämällä korjaus ja seisokkikustannuksia. Kunnossapito on yksi yritystoiminnan menestystekijöistä ja siksi potentiaalinen kehityskohde. Pääpaino tässä tutkimuksessa on kunnossapito-organisaation ja -toiminnan kehittämisessä siinä mielessä. kun ne liittyvät henkilöstön työtapoihin ja organisointiin. Kehityspotentiaalia on pyritty löytämään työntekijöistä itsestään. Tekniikkaan liittyvät kehityskohteet on rajattu tutkimuksen ulkopuolelle. Kaiken kehitystoiminnan alkuna on omien tietojen, taitojen ja työtapojen epätäydellisyyden tunnustaminen itselleen: aina on mahdollisuuksia parantaa. Erityisesti yritettäessä ratkaista jatkuvien häiriöiden syitä ja estettäessä niiden kehittyminen. joudutaan miettimään uusia ratkaisuja ja lähestymistapoja. Kehitysprojekti kannattaa aloittaa keskittymällä aluksi helposti saavutettaviin ja näkyviin tavoitteisiin. jotta saadaan mukaan epäilijöitä ja innostamaan heitä jatkamaan kehitysprojektia seuraavia tavoitteita kohti. Vaikka osa epäilijöistä muuttaisikin mielensä jää yleensä aina niitä, jotka vastustavat kehittämistä loppuun asti On parempi jättää heidät rauhaan. Projektin edetessä on kuitenkin välttämätöntä saada mahdollisimman moni työntekijä osallistumaan mukaan. Siihen voidaan vaikuttaa ottamalla työntekijöiden joukosta avainhenkilöitä projektien valmisteluihin, suunnitteluun ja päätöksentekoon. Johdon näkyvä mielenkiinto pitää säilyä koko kehitysprojektin ajan. Se on vähimmäisehto. Usein on tarpeen jopa projektin päätyttyä seurata tilanteen vakiintumista, jottei mahdollisesti luisuta hiljaa takaisin kohti vanhoja toimintatapoja. Kehitystoiminnan vaatiman työn lisääminen rutiinitöiden päälle ei ole järkevää. sillä vaarana on, että molemmat tehtävät jäävät tekemättä kunnolla. Käsitys ihmisen toiminnasta järkevänä, viileän rationaalisena ja aina optimiratkaisuun pyrkivänä on mielestäni erheellinen ja sitä tukevia seikkoja tuodaan esiin teoriaosassa. Käytännössä se tarkoittaa, että kehitystoiminta ei ole pelkästään teknisiä parannuksia, joihin ihminen sopeutuu vaan niissä täytyy ottaa huomioon myös ihmisten muutosvastarinta ja halu pysyä vanhassa mallissa vaikkakin se ei olisikaan sen ihmisen kannalta järkevää pitkällä aikavälillä. |
| ED: | 1997-10-16 |
INSSI tietueen numero: 12579
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI