haku: @keyword pilaantunut pohjavesi / yhteensä: 2
viite: 2 / 2
« edellinen | seuraava »
Tekijä:Vuorenrinne, Risto
Työn nimi:Saastuneen maa-alueen puhdistamisvastuu ja kaavoitus
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:1998
Sivut:138      Kieli:   fin
Koulu/Laitos/Osasto:Maanmittausosasto
Oppiaine:Talousoikeus   (Maa-29)
Valvoja:Marttinen, Kari
Ohjaaja:
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark M80     | Arkisto
Avainsanat:kaavoitus
pilaantunut pohjavesi
puhdistamisvastuu
saastunut maa-alue
Tiivistelmä (fin):Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää saastuneen maa-alueen ja pilaantuneen pohjaveden julkisoikeudellisen puhdistamisvastuun edellytyksiä ja kohdentumista sekä omistajanvaihdoksen merkitystä.
Näitä kysymyksiä tarkasteltiin erityisesti kaavan mukaista käyttötarkoitusta muutettaessa ja samalla oli tavoitteena selvittää saastuneiden maa-alueiden asemaa kaavoituksessa kaavan lainmukaisuuden ja kaavoittajan vahingonkorvausvastuun kannalta.
Tutkimusaineistona on käytetty kotimaista oikeuskirjallisuutta, lakeja ja niiden esitöitä sekä KHO:n ratkaisuja.

Saastuneen maa-alueen julkisoikeudellinen puhdistamisvastuu perustuu pääsääntöisesti jätehuoltolakiin tai jätelakiin, jota sovelletaan 1.1.1994 jälkeen tapahtuneisiin saastumisiin.
KHO:n ratkaisukäytännön perusteella on saastuneisiin maa-alueisiin sovellettu jätehuoltolain säännöksiä jätehuoltosuunnitelman esittämisvelvollisuudesta.
Tämä on johtanut siihen, että puhdistamisvastuuseen voi joutua kiinteistön haltija siitä riippumatta, onko hän aiheuttanut maaperän saastumisen.
Jätelain mukaan puhdistamisvastuussa on ensisijaisesti saastuttaja.
Saastuneesta maasta haitta-aineet leviävät usein pohjavesiin, joiden pilaaminen on vesilaissa kielletty.
Puhdistamisvelvollinen on vesilain mukaan pilaaja.
Pilaamiskieltoa muutettiin v. 1987, jota ennen tapahtuneen pilaamisen puhdistamisvelvollisuuden edellytykset ovat oikeuskäytännössä jääneet selkiytymättä.
Maaperän ja pohjaveden pilaantuminen on laissa määritelty yleisin käsittein, mutta tuomioistuimissa on käytännössä sovellettu erilaisia ohje- ja raja-arvoja.
Saastuneen maa-alueen aiheuttamien terveys- ja ympäristöhaittojen vaikutusten määrittelyssä on useita vaikeuksia ja tiedollisia puutteita, minkä vuoksi raja-arvojen käyttämiseen voidaan suhtautua kriittisesti.

Kaava voidaan kumota lain vastaisena, jos kaava-alueella olevasta saastuneesta maa-alueesta aiheutuu haittaa terveydelle.
Kaavoittaja voi joutua vahingonkorvausvastuuseen, mikäli kaava-alueella oleva saastunut maa-alue estää kaavan mukaisen käytön, eikä kaavaa laadittaessa ole otettu riittävästi huomioon saastunutta maa-aluetta.

Saastunut maa-alue voi olla kiinteistön laatuvirhe, jonka perusteella ostajalla on oikeus kaupan purkuun, hinnanalennukseen tai vahingonkorvaukseen.
Julkisoikeudellisen puhdistamisvastuun siirtyminen uudelle omistajalle kiinteistön kaupassa riippuu siitä millä perusteella puhdistamisvelvollisuus on syntynyt ja onko ostaja tiennyt saastumisesta.
ED:1998-06-16
INSSI tietueen numero: 13258
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI