haku: @keyword seurantamenetelmä / yhteensä: 2
viite: 2 / 2
« edellinen | seuraava »
Tekijä: | Sievänen, Tero |
Työn nimi: | Paikkatietojen käyttö aluerakenteen muutoksen seurannassa |
Julkaisutyyppi: | Diplomityö |
Julkaisuvuosi: | 1998 |
Sivut: | 102 Kieli: fin |
Koulu/Laitos/Osasto: | Maanmittausosasto |
Oppiaine: | Geodesia (Maa-6) |
Valvoja: | Artimo, Kirsi |
Ohjaaja: | |
OEVS: | Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossaOppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa. Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/ Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.
Kirjautuminen asiakaskoneille
Opinnäytteen avaaminen
Opinnäytteen lukeminen
Opinnäytteen tulostus
|
Sijainti: | P1 Ark M80 | Arkisto |
Avainsanat: | aluerakenne aluerakenteen muutos seurantamenetelmä paikkatieto |
Tiivistelmä (fin): | Tässä tutkimuksessa on selvitetty aluerakenteen ilmenemistä ja perusteltu aluerakenteen muutoksen seurannan tärkeyttä. Ajantasaisella aluerakennekuvalla on merkitystä toimintojen suunnittelussa, ohjaamisessa ja päätöksenteossa. Aluerakenteen "terveydellä" on myös kosketuspintansa kestävän kehityksen periaatteeseen. Koska aluerakenteen muutos on ilmiönä laaja-alainen ja seurausta yhteiskunnassa tapahtuneista ja käynnissäolevista muutosprosessista, on sen seurannan myös oltava laajaan tietopohjaan perustuvaa. Suomessa tiedonkeruu ja tietohuolto ovat jo pitkään olleet aivan kansainvälistä kärkitasoa ja tarjoavat näin oivalliset puitteet ilmiöiden ajalliseen seurantaan. Vasta nykyiset paikkatietotekniikat todella mahdollistavat tietoaineistojen täysipainoisen hyödyntämisen. Paikkatietoja voidaan pitää luonnollisimpina ja parhaiten aluerakenteen ilmiötä valaisevina tietolähteinä ja siten spatiaalisten analyysien ja kartallisen ilmaisutavan olevan soveliaimpia kyseessä olevan ongelmakentän ratkaisussa. Paikkatietoja käsittelevässä tutkimuksen osassa selvitetään ensin paikkatiedon tärkeimpiä käsitteitä ja paikkatietojärjestelmiä. Myös paikkatietojen laadun osatekijät esitellään. Paikkatietojen saatavuus (tekijänoikeudet, hinnoittelu ja tietosuoja) on vielä tänä päivänä ongelmallista. Paikkatietoanalyysit ovat keino käsitellä lähtöaineistoa halutun tiedon esille saamiseksi. Analyysit voivat perustua puhtaasti visuaaliseen tarkasteluun, ne voivat sisältää yksinkertaista geometrista laskentaa tai ne voivat olla matemaattisia malleja. Paikkatietojen visuaalisuus on olennainen osa niiden hyödyllisyyttä. Tämän tutkimustyön toisena tarkoituksena on kartoittaa olemassa olevat järjestelmät ja menetelmät, jotka soveltuisivat aluerakenteen seurantaan ja soveltavat nykyaikaisia paikkatietotekniikan keinoja. Menetelmät on jaettu kahteen pääluokkaan; perinteisiin ja toisaalta paikkatietotekniikoita hyödyntäviin menetelmiin. Lopuksi tuodaan esille aluerakenteen muutoksen seurannan kehitystarpeita ja hahmotellaan Suomen Kuntaliitolle suuntaviivoja oman aluerakenteen muutoksen seurannan järjestämiseksi. Suomen Kuntaliiton on kuntien edunvalvojana oltava tietoinen aluerakenteen tilasta ja pystyttävä reagoimaan siinä tapahtuviin muutoksiin. |
ED: | 1998-06-16 |
INSSI tietueen numero: 13261
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI