haku: @author Oksanen, Jaakko / yhteensä: 2
viite: 1 / 2
« edellinen | seuraava »
Tekijä: | Oksanen, Jaakko |
Työn nimi: | Aktivoitu hapan peroksidivaihe nykyaikaisessa massanvalkaisussa |
Julkaisutyyppi: | Diplomityö |
Julkaisuvuosi: | 1999 |
Sivut: | 96 Kieli: fin |
Koulu/Laitos/Osasto: | Puunjalostustekniikan osasto |
Oppiaine: | Selluloosatekniikka (Puu-23) |
Valvoja: | Gullichsen, Johan |
Ohjaaja: | |
OEVS: | Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossaOppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa. Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/ Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.
Kirjautuminen asiakaskoneille
Opinnäytteen avaaminen
Opinnäytteen lukeminen
Opinnäytteen tulostus
|
Sijainti: | P1 Ark P80 | Arkisto |
Tiivistelmä (fin): | Työssä selvitettiin Kemijärven Sellu Oy:n toisen happivaiheen korvaamista aktivoidulla happamalla peroksidivaiheella (mP-vaihe). Tarkoituksena oli happivaiheen ajomallia muuttamalla parantaa sellun laatua. Työtä varten tehtiin laboratorioesikokeita, joilla pyrittiin selvittämään mP-vaiheen potentiaali mahdollista tehdaskoetta varten. Kokeissa selvisi, että korvaamalla happivaihe pelkällä mP-vaiheella ei täysvaaleutta pystytä saavuttamaan. Sen sijaan lisäämällä mP-vaiheen jatkoksi alkaliuutto (E) ilman vaiheiden välistä pesua saatiin huomattavasti parempia tuloksia. Sekvenssillä Q-mP/E-D-Ep-D saatiin happidelignifioidulla massalla, jonka kappaluku oli 14,4, loppuvaaleus 89+ % ISO sekä hyvät lujuusominaisuudet. Tehdaskoeajo päätettiin suorittaa tällä sekvenssillä. Tehdaskoeajossa mP/E-vaihe suoritettiin kelatoidulle massalle, jonka 1. happivaiheen jälkeinen kappaluku oli 12-14. mP-vaiheessa kappareduktio oli n. 30%. mP-vaiheen peroksidiannos oli koeajossa liian suuri (lähes 18 kg/tm). Suuren jäännösperoksidimäärän takia E-vaihe saattoi muistuttaa alkalista peroksidivaihetta. Jäännösperoksidi yhdessä transitiometallien kanssa saivat E-vaiheessa aikaan haluttua suuremman kappareduktion (n. 30% mP-vaiheen jälkeisestä kapasta). Tämä näkyi myös viskositeetin alenemisena ja vaaleuden nousuna. Valkaisun loppuvaaleus 89+ % ISO saavutettiin helposti. Huolimatta suuresta kappareduktiosta saatiin valkaistulle koeajon massalle vastaavat lujuusominaisuudet kuin referenssiajon massalle. mP/E-vaiheen suodoksen TOC-pitoisuudet olivat huomattavasti O/O-vaiheen suodosta pienemmät, mikä on osoitus mP/E-vaiheen selkeästä saantoedusta O/O-vaiheeseen verrattuna. Työllä osoitettiin mP/E-vaiheen toimivan hyvin. Pitempiaikaisessa tehdaskokeessa voitaisiin tämän työn tuloksien avulla hakea valkaisulle optimoidut parametrit, jolloin sellun laadun parannukset olisivat saavutettavissa. |
ED: | 1999-06-18 |
INSSI tietueen numero: 14483
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI