haku: @instructor Vendelin, Timo / yhteensä: 2
viite: 2 / 2
« edellinen | seuraava »
Tekijä:Maunu, Petteri
Työn nimi:SGML-based document database implementation for user guides
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:1999
Sivut:77      Kieli:   eng
Koulu/Laitos/Osasto:Puunjalostustekniikan osasto
Oppiaine:Graafinen tekniikka   (AS-75)
Valvoja:Oittinen, Pirkko
Ohjaaja:Vendelin, Timo
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark P80     | Arkisto
Avainsanat:document database
information reuse
SGML
user guide
dokumenttitietokanta
informaation uudelleenkäyttö
käyttöohje
SGML
Tiivistelmä (fin):Työn tavoitteena oli kuvata Nokia Matkapuhelinten käyttöohjeiden tuotantoon pilotoitua tietokantapohjaista järjestelmää SGML-muotoiselle informaatiolle.
Käyttöohjeita tuotetaan 40 kielellä ja käännösten uusiokäytöllä eri tuotteiden ja yksittäisten tuotteiden eri versioiden välillä voidaan saavuttaa aika- ja kustannussäästöjä.
Tuotteiden Iyhentyneet elinkaaret ja kova kilpailu kansainvälisillä matkapuhelinmarkkinoilla edellyttävät, että käyttöohjeet voidaan tuottaa mahdollisimman nopeasti ja kustannustehokkaasti.
Käyttöohjeita oli aikaisemmin tuotettu perinteisillä julkaisueditoreilla ja tiedon uudelleenkäytön tehostamiseksi päätettiin siirtyä SGML-pohjaiseen dokumenttien tuotantoympäristöön.

Työssä kuvataan SGML-dokumenttien luontiin, muokkaamiseen, hallintaan ja julkaisemiseen käytetyt keskeiset työkalut.
Asiakasdokumentoinnille räätälöitiin käyttöohjeiden luontia ja hallintaa tukeva dokumenttien tyyppirakennemäärittely.
Dokumenttien luonti- ja paperijulkaisuympäristöön rakennettiin automaattitaitto, jossa käyttöohjeen ulkoasu määräytyy siinä käytettyjen rakenne-elementtien mukaan.
Työssä käytettiin kaupallista SGML-tietokantaa käännösten hallintaan elementtitasolla ja kehitettiin esikäännettyjen dokumenttien muodostamiseen algoritmi, joka tunnistaa dokumentin elementtipuusta kussakin kohtaa suurimmat uudelleenkäytettävät elementit ja uusiokäyttää tiedon tällä tasolla.
Linkkitieto kiinnitettiin elementteihin ja käännösalgoritmi räätälöitiin suoraan tietokantaan.

Käännösalgoritmi osoittautui tuotantokäyttöä ajatellen liian hitaaksi pääasiassa siksi, että linkkitieto oli sijoitettu elementteihin ja tästä johtuen tietokantaan piti algoritmin suorittamisen aikana kohdistaa lukuisia hakuja.
Työssä esitetään, että pilotin jälkeisessä lopullisessa käännöstenhallinta- ja muodostamisratkaisussa tieto käännöslinkeistä säilöttäisiin linkkiankkureista riippumattomasti erilliseen indeksoituun relaatiotietokantaan ja käännösalgoritmi toteutettaisiin erillisellä tätä varten rakennetulla sovelluksella.
Tällöin käännöstenhallinnassa käytettäisiin kolmea itsenäistä ohjelmistoa, millä saavutettaisiin modularisointi työkalutasolla.
Työssä käytetty SGML-julkaisueditori ja tietokanta eivät kumpikaan tukeneet Unicodea, jonka käyttö olisi eduksi, jotta kaikki käyttöohjeiden tuotannossa käytetyt kielet saataisiin saman hallinta- ja uusiokäyttöjärjestelmän alaisuuteen.
ED:1999-09-17
INSSI tietueen numero: 14699
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI