haku: @keyword total radiated power / yhteensä: 2
viite: 2 / 2
« edellinen | seuraava »
Tekijä:Krogerus, Joonas
Työn nimi:Comparison of methods for measuring total radiated power and radiation efficiency of handset antennas
Käsipuhelinantennien kokonaissäteilytehon ja säteilyhyötysuhteen mittaamiseen käytettävien menetelmien vertailu
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:1999
Sivut:125      Kieli:   eng
Koulu/Laitos/Osasto:Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osasto
Oppiaine:Radiotekniikka   (S-26)
Valvoja:Toropainen, Anssi
Ohjaaja:Santomaa, Veli
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark S80     | Arkisto
Avainsanat:handset antennas
total radiated power
radiation efficiency
Pattern Integration Method
Stirred-Mode Chamber
Random Field Method
Scattered Field Method
käsipuhelinantennit
kokonaissäteilyteho
säteilyhyötysuhde
suuntakuviointegrointimenetelmä
muotosekoitettu kammio
satunnaiskenttämenetelmä
sirontakenttämenetelmä
Tiivistelmä (fin):Käsipuhelinantennien säteilysuorituskyvyn tarkka määrittäminen on hankalaa.
Nykyään käytössä olevat mittausmenetelmät ovat epäyhtenäisiä, ja monet mobiiliverkko-operaattorit ja matkapuhelinvalmistajat ovat saavuttaneet useita ristiriitaisia mittaustuloksia.
Äskettäin on kansainvälisellä tasolla ruvettu etsimään menetelmää, joka mahdollisesti voitaisiin standardisoida.

Diplomityön teoreettisessa osassa syvennyttiin tärkeimpiin tekijöihin, jotka vaikuttavat käsipuhelinantennien säteilysuorituskykyyn.
Lisäksi esitettiin laaja kriittinen katsaus kirjallisuudessa ehdotetuista mittausmenetelmistä.

Diplomityön kokeellisessa osassa arvioitiin ja vertailtiin kolmea eri mittausmenetelmää.
Sirontakenttämenetelmälle (SFM), Muotosekoitetulle Kammiolle (SMC) ja 3D Suuntakuviointegrointimenetelmälle (3D PIM) toteutettiin mittausjärjestelmät, joita myös jatkokehitettiin.
Kymmentä satunnaisesti valittua, kaupallisesti saatavissa olevaa GSM-puhelinta käytettiin testiaineistona menetelmiä vertailtaessa.
Mittaukset suoritettiin kanavalla 50 (900 MHz), ja puhelimet olivat realistisessa käyttöasennossa.
Puhelimen käyttäjän kehoa mallinnettiin korvattomalla keinovartalolla (pää, kaula ja hartiat).

Puhelimien säteilytehotulokset 3D PIM- ja SMC-menetelmillä korreloivat parhaiten keskenään.
Tämä tukee teoriaa näiden menetelmien välisestä analogiasta.
Tavalliseen huoneeseen toteutetussa SFM-menetelmässä järjestelmän radiokanava jäi määrittelemättömäksi sisätilan monitie-etenemiskanavaksi. 3D PIM-menetelmässä kokonaissäteilyteho vaikutti hyvältä suorituskykykriteeriltä, kun taas maksimisäteilytehoa ei sellaiseksi voida suositella.
Testipuhelimien keskimääräiset säteilytehoarvot fantomin kanssa vapaan tilan dipoliin verrattuna olivat -6.5 dBd +-2.3 dB, -6.9 dBd +-2.8 dB ja -7.1 dBd +-3.0 dB 3D PIM-, SMC- ja SFM-menetelmällä.
Fantomin aiheuttama huononnus säteilytehoarvoihin oli keskimäärin 3.6 dB +- l.3 dB, 3.5 dB +- l.8 dB ja 4.9 dB +- 2.0 dB 3D PIM-,SMC- ja SFM-menetelmällä.
Arvioidut mittausepävarmuudet ovat suuria, ja niiden pienentäminen onkin eräs tärkeimmistä tulevaisuuden haasteista. 3D PIM-menetelmä vaikuttaa sopivimmalta ehdokkaalta standardimittausmenetelmäksi, vaikka tarvitseekin vielä runsaasti lisää jatkokehitystä.
ED:2000-01-10
INSSI tietueen numero: 15075
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI