haku: @instructor Salkola, Mika / yhteensä: 2
viite: 2 / 2
« edellinen | seuraava »
Tekijä: | Ostrovskij, Jori |
Työn nimi: | Ohjelmistomoduulien testaus |
Software unit testing | |
Ohjelmistomoduulien testaus | |
Julkaisutyyppi: | Diplomityö |
Julkaisuvuosi: | 2000 |
Sivut: | (7) + 94 Kieli: fin |
Koulu/Laitos/Osasto: | Teknillisen fysiikan ja matematiikan osasto |
Oppiaine: | Informaatiotekniikka (Tik-115) |
Valvoja: | Simula, Olli |
Ohjaaja: | Salkola, Mika |
OEVS: | Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossaOppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa. Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/ Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.
Kirjautuminen asiakaskoneille
Opinnäytteen avaaminen
Opinnäytteen lukeminen
Opinnäytteen tulostus
|
Sijainti: | P1 Ark Aalto 7374 | Arkisto |
Tiivistelmä (fin): | Työn tavoitteena oli määritellä ohjelmistomoduulien testausmetodiikka erään yrityksen tuotekehitysyksikön tarpeiden pohjalta. Moduulitestaus on kaikkein alimman tason testausta, jonka ohjelmoijat itse tekevät ohjelmilleen. Sen aikana löydetään valtaosa kaikista ohjelmasta löytyvistä virheistä, minkä vuoksi se on ohjelmiston laadun kannalta avainasemassa. Aluksi työssä määritellään testauksen yleisiä ominaisuuksia ja tutustutaan tarkasteltavan tuotekehitysyksikön käyttämiin menetelmiin ja kartoitetaan niissä ilmeneviä puutteita. Kirjallisuuden perusteella on esitelty useita testausmenetelmiä. Nämä on jaettu kahteen luokkaan sen perusteella, käytetäänkö niissä hyväksi ohjelman lähdekoodia (white box) vai ei (black box). Black box -menetelmät ovat luonteeltaan yleisempiä ja soveltuvat muuhunkin kuin moduulitestaukseen. White box-menetelmät puolestaan ovat erityisesti moduulitestauksen menetelmiä. Näistä on tarkasteltu tarkemmin kontrollivuohon ja datavuohon perustuvia menetelmiä. Niin ikään kirjallisuuden perusteella on esitelty myös joitain metriikoita, tärkeimpinä Halsteadin ja McCaben metriikat sekä käsitelty aihetta muutenkin, mm. metriikoiden käyttöä. Oman osansa työstä muodostavat evaluoidut testaustyökalut. Määritetyn tarpeen pohjalta valittiin joukko työkaluja, jotka osaltaan helpottaisivat moduulitestausta ja soveltuisivat uuteen testausmetodiikkaan. Viimeisessä osassa esitellään työn tulos, eli uusi metodiikka moduulien testaamiseksi sekä moduulien kehitysprosessi. Tärkein uuden prosessin ja metodiikan ominaisuus on rinnakkaisuus, eli moduulin suunnittelua ja toteutusta sekä testien suunnittelua ja suoritusta ei eroteta omiksi vaiheikseen, vaan ne kaikki etenevät rinnakkain. Testattaville moduuleille suositellaan laadittavaksi erityiset testifunktiot, jotka huolehtivat mahdollisimman suuresta osasta moduulitestausta. Ideana on, että moduuli läpäisee aina nämä testit kokonaisuudessaan, jolloin pyritään varmistumaan siitä, ettei missään vaiheessa tehdä sellaista, mikä aiheuttaisi virheen moduulin aiemmassa koodissa. Lisäksi tällä tavoin toteutettuna testit itse huolehtivat suurelta osin dokumentoinnistaan. |
ED: | 2001-01-12 |
INSSI tietueen numero: 16134
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI