haku: @keyword reformer / yhteensä: 2
viite: 2 / 2
« edellinen | seuraava »
| Tekijä: | Lehmuspelto, Teemu |
| Työn nimi: | Selvitys sähköajoneuvotekniikasta |
| Electric vehicle technology review | |
| Julkaisutyyppi: | Diplomityö |
| Julkaisuvuosi: | 2001 |
| Sivut: | 124 Kieli: fin |
| Koulu/Laitos/Osasto: | Konetekniikan osasto |
| Oppiaine: | Auto- ja työkonetekniikka (Kon-16) |
| Valvoja: | Juhala, Matti |
| Ohjaaja: | |
| Sijainti: | KO | Arkisto |
| Avainsanat: | electric vehicle hybrid vehicle traction battery fuel cell reformer fuel processor electric machine electric drive sähköajoneuvo hybridi akku polttokenno reformeri polttoaineprosessori sähkökone propulsiomoottori |
| Tiivistelmä (fin): | Tämä diplomityö on tehty sotilasajoneuvoja valmistavan Patria Vehicles Oy:n toimeksiannosta ja valvonnassa. Työssä on käsitelty sähköajoneuvon kahta keskeisintä osa-aluetta, eli sähköajoneuvon energiahuoltoa ja propulsiotekniikkaa. Lähtökohtana on ollut selvittää, mitä asioita kyseiset osa-alueet sisältävät sekä kokonaisuutena, että laitetasolla. Lisäksi on käsitelty osa-alueiden kehitystilannetta ja tulevaisuudennäkymiä. Energiahuoltoa on käsitelty akkujen ja polttokennojen osalta. Propulsiotekniikkaa on käsitelty sähkökoneiden osalta. Mukana on myös lyhyt katsaus tehoelektroniikkaan. Akkutekniikkaa käsittelevässä osuudessa käydään ensin läpi yleisiä akkutekniikkaan liittyviä asioita, kuten akun perusrakennetta sekä akkuihin liittyviä parametreja. Akkutyypeistä käydään läpi perinteinen lyijy/happoakku, VRLA akku, Ni-Cd akku, Ni-MH akku, ZEBRA akku, Li-ion akku ja litium-metalli-polymeeri akku. Näistä akkutyypeistä kolme ensin mainittua ovat tämän työn tekoajankohtana ainoat aidosti kaupallisella tasolla olevat akkutyypit. Neljä viimeksi mainittua akkutyyppiä on vielä enemmän tai vähemmän kehitysasteella, mutta toisaalta myös ainoat joilla on mahdollisesti tulevaisuutta sähköajoneuvosovellutuksissa. Lopuksi esitetään BTAP-2000 raportissa tehtyjä arvioita kyseisten akkutyyppien kaupallistamisaikatauluista sekä hintojen kehityksestä tuotantomäärien kasvaessa. Polttokennotekniikkaa käsittelevässä osuudessa käydään ensin läpi polttokennojen polttoaineisiin liittyviä asioita, kuten vedyn varastointi ja vety-yhdisteiden reformointi. Reformoinnin lisäksi käydään läpi polttoaineen puhdistukseen liittyvät asiat, kuten hiilimonoksidin- ja rikinpoisto. Polttokennoja käsittelevässä osuudessa käydään ensin läpi yleisiä polttokennoihin liittyviä asioita, kuten polttokennon perusrakennetta sekä polttokennoihin liittyviä parametreja. Polttokenno-tyypeistä käydään läpi PEMFC, AFC, PAFC, MCFC, SOFC ja DMFC. Myös polttokenno järjestelmiin kuuluvia oheislaitteita, kuten puhaltimia, pumppuja ja kompressoreja, käsitellään lyhyesti. Lopuksi käsitellään polttokennotekniikan tulevaisuudennäkymistä esitettyjä arvioita. Propulsiotekniikkaa käsittelevässä osuudessa käydään ensin läpi sähkökoneen mitoitukseen liittyviä asioita. Sähkökoneista käydään läpi DC-kone, oikosulkukone, kestomagneetti tahtikone, BLDC-kone, TFM-kone ja vaihtoreluktanssikone. Lisäksi esitellään eri valmistajien kehittelemiä propulsiomoottoritoteutuksia. Lopuksi arvioidaan propulsiomoottoreiden tulevaisuudennäkymiä. Tehoelektroniikasta käsitellään lyhyesti keskeisimmät tehoelektroniikkakytkimet ja tehoelektroniikkasovellutuksilla sähköajoneuvoissa tyypillisesti toteutettavat sähkömuunnokset. Yhteenvedossa listataan asioita, jotka vaikuttavat sähköajoneuvojen yleistymiseen. Keskeisimmät ongelmat liittyvät polttokennojen polttoaineeseen sekä sähköajoneuvotekniikan kustannuksiin. |
| ED: | 2001-07-06 |
INSSI tietueen numero: 17776
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI