haku: @instructor Juntunen, Markku / yhteensä: 2
viite: 2 / 2
« edellinen | seuraava »
Tekijä:Keinänen, Jarkko
Työn nimi:Värähtelyeristimien dynaamisten ominaisuuksien testaus ja mallintaminen
Testing and modelling dynamic properties for vibration isolators
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:2002
Sivut:95 s. + liitt.      Kieli:   fin
Koulu/Laitos/Osasto:Konetekniikan osasto
Oppiaine:Lujuusoppi   (Kul-49)
Valvoja:Määttänen, Mauri
Ohjaaja:Kantola, Kari ; Juntunen, Markku
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark TKK  5612   | Arkisto
Tiivistelmä (fin):Tämä tutkimus koostuu kahdesta osasta: värähtelyeristintestausjärjestelmän tutkimuksesta ja värähtelyeristimien dynaamisten ominaisuuksien mallintamisesta.

Tavoitteena oli tutkia kehitetyn värähtelyeristintestausjärjestelmän toimintaa suhteessa standardin ISO 10846 asettamiin vaatimuksiin.
ISO 10846 käsittelee kolmea erityyppistä värähtelyeristimien dynaamisten ominaisuuksien mittausmenetelmää.
Nämä ovat suora (direct), epäsuora- (indirect) ja syöttöpistemenetelmä (driving point method).
Testausjärjestelmä on rakennettu käyttämään suoraa menetelmää sekä tarvittaessa syöttöpistemenetelmää.
Tavoitteena oli myös kehittää mittaustuloksia hyödyntäviä matemaattisia malleja värähtelyeristimille.
Mallien tulee toimia erilaisissa simulointiohjelmistoissa aika- ja taajuustasossa.
Mallien käytännön toimivuus testataan käyttämällä niitä kaupallisessa simulointiohjelmistossa.

Aluksi työssä esitellään teoriat joiden pohjalta tutkimukset tehtiin.
Teoriaosuuden jälkeen käydään läpi standardin vaatimukset ja sitten esitellään mittaustulokset.
Testausjärjestelmän tutkimuksen jälkeen on lyhyt eristintutkimus, jonka pohjalta on tehty matemaattisia malleja.
Lopuksi mallit esitellään ja niitä vertaillaan keskenään.

Testausjärjestelmää kokeiltiin vaijeri- sekä kumieristimille ja tulokset täyttivät standardin asettamat vaatimukset kummallakin eristintyypillä.
Järjestelmä on nyt valmis eristimien testaukseen.
Käsiteltyjä matemaattisia malleja oli kolme kappaletta: analyyttinen, puolianalyyttinen ja empiirinen malli.
Empiirinen malli toimii kummallekin eristintyypille taajuustasossa, toiset kaksi sopivat pelkästään kumieristimille.
Puolianalyyttistä mallia voidaan käyttää sekä taajuus- että aikatasossa.
Mallien vertailu mitattuihin tuloksiin osoitti niiden olevan valmiita käyttöön.
Puolianalyyttistä mallia kokeiltiin ADAMS simulointiohjelmistossa menestyksekkäästi.
ED:2002-05-21
INSSI tietueen numero: 18553
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI