haku: @keyword alkalijako / yhteensä: 2
hakutulos-lista
viite: 2 / 2
« edellinen | seuraava »
Tekijä:Kykkänen, Antti
Työn nimi:Havusulfaattimassan laadun kehittäminen asiakkaan tarpeisiin eräässä vuokeittimessä
Quality development of softwood sulphate pulp for different customers in one continuous digester
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:2001
Sivut:iv + 117 s. + liitt. 24      Kieli:   fin
Koulu/Laitos/Osasto:Puunjalostustekniikan osasto
Oppiaine:Selluloosatekniikka   (Puu-23)
Valvoja:Tikka, Panu
Ohjaaja:Konola, Aimo
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje
sulje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark TKK  903   | Arkisto
Avainsanat:continuous digester
impregnation vessel
alkali splitting
sulphidity
reject
thickness of chip
vuokeitto
imeytin
alkalijako
sulfiditeetti
rejekti
hakkeen paksuus
Tiivistelmä (fin):Kirjallisuusosassa tarkasteltiin, minkälaisia havusellun ominaisuuksia erilaiset sellun loppukäyttäjät arvostavat.
Tarkasteltiin mahdollisuuksia vaikuttaa näihin ominaisuuksiin sekä raaka-aineen että keittotekijöiden kautta.
Lisäksi tarkasteltiin jauhatuksen vaikutusta sellun laatuun sekä pohdittiin muita keinoja, joilla laatuun voidaan vaikuttaa.

Kokeellisessa osassa pyrittiin kirjallisen osan havaintojen perusteella tutkimaan tehdaskoesarjan avulla, voidaanko imeyttimen ja keittimen välistä lipeäjakoa muuttamalla vaikuttaa tuotettavan havusellun ominaisuuksiin kaksiastiaisessa hyöry-nestefaasi Kamyr-keittimessä.
Ominaisuudet mitattiin pestystä ja jauhetusta puskumassasta.
Vakioitujen koemuuttujien lisäksi eri tekijöiden vaikutusta puskumassan laatuun pyrittiin selvittämään prosessidatasta monimuuttuja-analyysin avulla.
Raaka-aine vakioitiin.

Lipeäjako vaikutti koesarjassa selvästi keiton aikaiseen delignifoitumiseen.
Mikäli suuri määrä (55...60 % kokonaisalkaliannoksesta) valkolipeää syötettiin imeytystorniin, saavutettiin puskussa korkeampi kappaluku kuin keitossa, jossa valkolipeää syötettiin imeyttimeen vähemmän (25...30% kokonaisalkaliannoksesta).
Tällöin myös rejektin määrä keitossa kasvoi selvästi.
Matalammalla valkolipeän annostelulla imeyttimeen sulfiditeetti koko prosessin aikana nousi selvästi.
Korkeammalla sulfiditeetilla oli selvä korrelaatio parempien puskumassan lujuusominaisuuksien kanssa.

Ylipaksun (paksuus yli 8 mm) hakkeen suhteellisen osuuden kasvaessa puskumassan kappaluku ja rejektimäärä kasvoivat voimakkaasti.
Tällöin lisäksi puskumassan repäisylujuus laski.
ED:2003-03-05
INSSI tietueen numero: 19366
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI