haku: @keyword variational inequality / yhteensä: 2
viite: 2 / 2
« edellinen | seuraava »
Tekijä: | Juntunen, Mika |
Työn nimi: | Kontaktiongelman ratkaiseminen elementtimenetelmällä |
Solving the contact problem with the finite element method | |
Julkaisutyyppi: | Diplomityö |
Julkaisuvuosi: | 2005 |
Sivut: | 54 Kieli: fin |
Koulu/Laitos/Osasto: | Teknillisen fysiikan ja matematiikan osasto |
Oppiaine: | Mekaniikka (Mat-5) |
Valvoja: | Stenberg, Rolf |
Ohjaaja: | Stenberg, Rolf |
OEVS: | Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossaOppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa. Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/ Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.
Kirjautuminen asiakaskoneille
Opinnäytteen avaaminen
Opinnäytteen lukeminen
Opinnäytteen tulostus
|
Sijainti: | P1 Ark TF80 | Arkisto |
Avainsanat: | finite element method FEM Nitsche method penalty method contact problem variational inequality elementtimenetelmä FEM Nitschen menetelmä sakkomenetelmä kontaktiongelma variaatioepäyhtälö |
Tiivistelmä (fin): | Työn lähtökohtana on kontaktiongelman esitys reuna-arvotehtävänä. Variaatioepäyhtälöt näytetään ekvivalentiksi esitykseksi kontaktiongelmalle ja variaatioesitykselle näytetään ratkaisun olemassaolo ja yksikäsitteisyys Lionsin ja Stampacchian lauseen avulla. Kontaktiongelman numeerista ratkaisua haetaan elementtimenetelmällä. Variaatioesitys ei suoraan sovellu elementtimenetelmän lähtökohdaksi, joten reuna-arvotehtävälle johdetaan variaatioesitys sakkomenetelmällä ja Nitschen menetelmällä. Molemmat menetelmät osoitetaan elliptisiksi sopivilla oletuksilla, mutta konsistenssi saadaan vain Nitschen menetelmälle. Nitschen menetelmälle ja sakkomenetelmälle johdetaan sekä a priori että a posteriori virhearviot. Sakkomenetelmän sakkoparametrille johdetaan ehto joka antaa parhaan a priori virhearvion kun ratkaisun sileys tunnetaan. Nitschen menetelmän a posteriori virhearvion johdossa käytetään artikkelissa [5] esitettyä saturaatio-oletusta, jonka avulla virhearvion johdossa voidaan luopua Clement'n interpolanteista koska interpolantteja tarvitaan vain diskreettien ratkaisujen välille. Menetelmien ominaisuuksia ja virhearvioiden tarkkuutta testataan numeerisilla esimerkeillä. A priori virhearviota tutkitaan laskemalla tarkkaa virhettä verkkoparametrin funktiona ja a posteriori virhearviota testataan tihentämällä verkkoa adaptiivisesti virhearvion perusteella. Lisäksi numeerisilla esimerkeillä tarkastellaan sakkoparametrin vaikutusta sakkomenetelmän ratkaisuun. Osa elementtimenetelmän ydintuloksista kerrataan lyhyesti, mutta lukijan odotetaan tuntevan jatkuvan elementtimenetelmän ja variaatiolaskennan perusteet. Lisäksi funktionaalianalyysin perusteiden tunteminen on avuksi. |
ED: | 2005-05-04 |
INSSI tietueen numero: 28760
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI