haku: @keyword temperature distribution / yhteensä: 2
hakutulos-lista
viite: 2 / 2
« edellinen | seuraava »
Tekijä:Nummela, Mari
Työn nimi:Paperin ja kartongin lämmön- ja kosteudensiirtoilmiöiden karakterisointi
Characterization of heat and mass transfer effects in paper and paperboard
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:2005
Sivut:113 s. + liitt 50      Kieli:   fin
Koulu/Laitos/Osasto:Puunjalostustekniikan osasto
Oppiaine:Paperitekniikka   (Puu-21)
Valvoja:Paltakari, Jouni
Ohjaaja:Pietikäinen, Reijo
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje
sulje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark TKK  636   | Arkisto
Avainsanat:coefficient of thermal conductivity
heat-transfer coefficient
temperature distribution
moisture distribution
lämmönjohtavuus
kontaktilämmönsiirtokerroin
lämpöjakaumat
kosteusjakaumat
Tiivistelmä (fin):Työn tarkoituksena oli karakterisoida kuumapuristuksessa, kuten kalanteroinnissa, paperiin ja kartonkiin syntyviä lämmön- ja kosteudensiirtoilmiöitä, sekä kehittää tähän tarkoitukseen soveltuvia mittausmenetelmiä.
Työssä määritettiin eri paperi- ja kartonkilajien lämmönjohtavuudet, kontaktin lämmönsiirtokertoimet sekä paperin ja kartongin rakenteeseen kehittyvät lämpö- ja kosteusjakaumat kuumapuristuskontaktissa.

Lämmön- ja kosteudensiirtoilmiöiden tutkiminen toteutettiin puristamalla tutkittavia materiaaleja materiaalin testauslaitteella (MTS 810) lämmitettyjen metallipainimien välissä eri puristuspaineissa.
Näytemateriaalit olivat tehdaspapereita, jotka koostuivat pääasiassa joko kemiallisesta tai mekaanisesta massasta ja sisälsivät eri määriä täyteainetta.

Lämmönjohtavuuden ja kontaktin lämmönsiirtokertoimen määrittämiseksi eri korkuisia näytearkkipinoja puristettiin kuumennetun ja viileän kuparilevyn välissä.
Näytemateriaalien lämmönsiirto-ominaisuudet määritettiin mittaamalla ja mallintamalla kuparilevyjen välistä lämmönsiirtoa.

SC-, News- ja WFU-paperin sekä SBS-kartongin lämmönsiirtoparametrit riippuivat puristuspaineesta.
Lämmönjohtavuus kasvoi kuitumateriaalin tihentymisen vaikutuksesta.
Tutkittavan materiaalin koostumuksella todettiin myös olevan vaikutusta lämmönjohtavuuteen.
Kuormituspaineen positiivinen vaikutus lämmönsiirtokertoimeen johtui paineen kasvun seurauksena pienenevästä paperin karheudesta ja kasvavasta kontaktialasta.

SC-paperin ja SBS-kartongin rakenteeseen kehittyvien lämpöjakaumien määritys tapahtui arkkipinoon sijoitettujen termopariantureiden avulla.
Kuormituspaineen kasvun todettiin nopeuttavan lämpöjakaumien kehittymistä.

SC-paperiin ja SBS-kartonkiin kehittyvät kosteusjakaumat määritettiin kuumapuristamalla arkkipinoja ja määrittämällä arkkikohtaiset kosteudet MM55E-laitteella välittömästi puristuksen jälkeen.
Kosteusjakaumien kehittyminen puristusajan suhteen selvitettiin eri puristuslämpötiloja ja puristuspaineita käyttäen.

SC-arkkipinossa kuormituspaineen lisäys vähensi syntyvän kosteusgradientin suuruutta.
SBS-kartongin tapauksessa paineen vaikutus syntyvään kosteusjakaumaan ei ollut merkittävä, mutta puristuslämpötilalla oli selvä vaikutus kehittyvään kosteusgradienttiin.

Tehdyt kokeet osoittavat, että työssä käytetyt menetelmät lämmön- ja kosteudensiirtoilmiöiden tutkimiseksi ovat käyttökelpoisia ja saadut tulokset yhdenmukaisia kirjallisuuden kanssa.
Kosteusjakaumien osalta tulokset olivat kokonaan uusia.
Tässä työssä esitettyjä menetelmiä voidaan hyödyntää tulevaisuudessa tehtävässä jatkotutkimuksessa, kuten simulointimallien verifioinnissa.
ED:2005-06-14
INSSI tietueen numero: 28868
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI