haku: @keyword paluuaalto / yhteensä: 2
hakutulos-lista
viite: 2 / 2
« edellinen | seuraava »
Tekijä:Englund, Matti
Työn nimi:Tasomaisen dipolihilan ominaiskentät
Eigenfields in planar dipole arrays
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:2006
Sivut:67 s. + liitt. 35      Kieli:   fin
Koulu/Laitos/Osasto:Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osasto
Oppiaine:Sähkömagnetiikka   (S-96)
Valvoja:Viitanen, Ari
Ohjaaja:
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje
sulje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark TKK  421   | Arkisto
Avainsanat:array
interaction constant
metamaterial
backward wave
dipolihila
kytkentätekijä
metamateriaali
paluuaalto
Tiivistelmä (fin):Työssä tarkasteltiin periodisen häviöttömän tasomaisen dipolihilan ominaiskenttiä.
Dipolihila sijoitettiin zx-koordinaatistoon ja referenssidipolin paikaksi valittiin piste z = 0 ja x = 0.
Kaikki hilan dipolit ovat z-akselin suuntaisia.
Ominaisarvoyhtälö määritettiin dipolien suuntaiselle etenemiskertoimelle q referenssidipolin kohdalle syntyvän paikallisen summakentän E loc, sekä dipolien polarisoituvuuden a että dipolimomentin p avulla.
Dipolimomentit ovat yksikkövektorin uz suuntaisia.
Eliminoimalla paikallinen kenttä saadaan ominaisarvoyhtälöksi ab = 1, missä beta on dipolien vuorovaikutusta kuvaava kytkentätekijä.

Kytkentätekijän summalausekkeesta erotettiin imaginaari- ja reaaliosa.
Imaginaariosalle löydettiin ääretöntä hilaa vastaava analyyttinen muoto piie0d3 I{b ext} ja reaaliosalle saatiin lauseke, jonka funktiot ovat hyvin käyttäytyviä ja nopeasti suppenevia.
Reaaliosan kohdalla äärettömistä summalausekkeista ei päästy eroon, mutta kuvaajien käyttäytymisen perusteella piie0d3 R{b..}:ä voidaan pitää äärettömän suuren hilan kytkentätekijänä, sillä kuvaajat eivät muuttuneet, vaikka hilan kokoa kasvatettiin.

Kytkentätekijän imaginaariosan lausekkeita oli tarkasteltavana kolme: ba, b. ja bext.
B.:n Hankelin funktion sisältävä esitys saatiin ba:n summalausekkeesta Poisson-summauksen ja Fourier-muunnoksen avulla.
Kuvaajissa näkyy selvästi rakenteen säteilyalueen ja kentän sitoutumisalueen raja.
Säteilyalueella kuvaajien säteilytehon vaihtelu on äärellisen hilan ominaisuuksiin liittyvä ilmiö.
Kentän sitoutumisalueella ,b. suppenee ba:ta nopeammin kohti tarkkaa arvoa.
Laskennan kannalta b.:n lauseke on siis käyttökelpoisempi.
Kaikki uusi informaatio periodisessa hilassa on välillä 0 < qd < pii.

Kytkentätekijän reaaliosasta saadaan etenemiskertoimen q taajuusriippuvuus eli dispersiivisyys.
Hilassa esiintyy mm. paluuaaltoja ja h/d-suhdetta muuttamalla voidaan dispersiokäyrien muotoon vaikuttaa.
Hila voi toimia esim. suodattimena tai erittäin hyvin suuntaavana antennina.
Pinnan piie0d3 R{a-1}(kd, qd) arvot ovat tietyllä alueella, jonka ulkopuolella ominaisarvoyhtälöllä ei ole ratkaisua.
Dipolien kuormien ansiosta dispersiokäyrät rajoittuvat kapeille taajuusalueille, joiden välissä ei ole kenttää.
ED:2006-02-23
INSSI tietueen numero: 30654
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI