haku: @keyword lohkomisprosessi / yhteensä: 2
viite: 2 / 2
« edellinen | seuraava »
Tekijä: | Rantanen, Teppo |
Työn nimi: | Lohkomisprosessin vertailu Maanmittauslaitoksen ja eräiden kaupunkien välillä |
Comparison of process of subdivision between National Land Survey and some other towns | |
Julkaisutyyppi: | Diplomityö |
Julkaisuvuosi: | 2006 |
Sivut: | 82 Kieli: fin |
Koulu/Laitos/Osasto: | Maanmittausosasto |
Oppiaine: | Kiinteistöoppi (Maa-20) |
Valvoja: | Vitikainen, Arvo |
Ohjaaja: | Vuorinen, Markku |
OEVS: | Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossaOppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa. Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/ Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.
Kirjautuminen asiakaskoneille
Opinnäytteen avaaminen
Opinnäytteen lukeminen
Opinnäytteen tulostus
|
Sijainti: | P1 Ark M80 | Arkisto |
Avainsanat: | real property subdivision process of subdivision kiinteistö lohkominen lohkomisprosessi |
Tiivistelmä (fin): | Tässä tutkimuksessa on vertailtu lohkomisprosessia Maanmittauslaitoksen ja eräiden kaupunkien, Espoon ja Hyvinkään välillä. Lohkomisprosessilla tarkoitetaan tässä tutkimuksessa eri toimenpiteitä lohkomisen vireilletulosta sen loppuunsaattamiseen. Tällaisia toimenpiteitä ovat vireilletulo, maastotöitä edeltävät toimenpiteet, arkistotutkimukset, tiedottaminen, toimituksen maastotyöt toimituskokous, asiakirjojen valmistus, rekisteröinti ja arkistointi. Aluksi työssä on selvitetty lohkomisen historiaa aina vuoden 1864 osittamisasetuksesta lähtien päätyen nykyisin voimassa olevan kiinteistönmuodostamislain aikaan, joka tuli voimaan vuonna 1997. Tuohon aikaväliin mahtuu useita eri lakimuutoksia; uudet osittamisasetukset, asetus jakolaitoksesta, jakolaki sekä kaavoitusalueiden jakolaki ja nykyinen kiinteistönmuodostamislaki. Historiaselvityksen jälkeen työssä on paneuduttu lohkomiseen ja sen eri määritelmiin. Lisäksi on selvitetty lohkomisen tarkoitusta ja sen eri lajeja. Työssä on otettu käsittelyyn lohkomisprosessi yleiseltä kannalta, jonka näkökulmana on ollut Maanmittauslaitoksen prosessi. Seuraavaksi on käsitelty varsinaisia ongelmakohtia eli minkälaiset prosessit ovat ja minkälaisia eroja niiden välillä on. Ongelmakohtia on käsitelty niin, että ensin on käyty valtion prosessi yksityiskohtaisesti läpi ja tämän jälkeen vastaavasti kaupunkien prosessi. Työn tarkoituksena on selvittää Maanmittauslaitoksen ja kaupunkien lohkomisprosessit. Työssä on selvitetty niitä eroja, joita prosesseissa on. Työn tarkoituksena on myös saada joitain ehdotuksia prosessien kehittämiseksi. Selvistä kehittämisehdotuksista on johdettu toteuttamiskelpoisia johtopäätöksiä ja suosituksia. Molempien prosessien lopputulos eli uusi lohkokiinteistö, on selvä. Maanmittauslaitoksen prosessi on kuitenkin riskialttiimpi erilaisille seikoille, jotka pidentävät prosessin kestoaikaa. Tutkimuksessa selvisi, että Maanmittauslaitoksen ja kaupunkien lohkomisprosesseissa on eroja. Valtion prosessi on paljon monimutkaisempi kuin kaupunkien. Tämä seikka heijastuu myös prosessien muihinkin menettelyihin ja niistä johtuviin eroihin. Tämä työ on kvalitatiivinen tutkimustyö. Tutkimusmenetelminä olivat alan kirjallisuuteen tutustuminen, haastattelut sekä oman työskentelyni arvioiminen Uudenmaan maanmittaustoimistossa. |
ED: | 2006-06-06 |
INSSI tietueen numero: 31947
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI