haku: @keyword FEM-modeling / yhteensä: 2
hakutulos-lista
viite: 2 / 2
« edellinen | seuraava »
Tekijä:Kostamo, Esa
Työn nimi:Nopean magnetoreologisen venttiilin kehittäminen
Development of a fast response magnetorheological valve
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:2007
Sivut:64      Kieli:   fin
Koulu/Laitos/Osasto:Konetekniikan osasto
Oppiaine:Koneensuunnitteluoppi   (Kon-41)
Valvoja:Pietola, Matti
Ohjaaja:Kajaste, Jyrki
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje
sulje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark TKK  6421   | Arkisto
Avainsanat:magnetorheological technology
magnetorheological valve
fast response
FEM-modeling
magnetoreologinen teknologia
magnetoreologinen venttiili
nopea vaste
FEM-mallinnus
Tiivistelmä (fin): Magnetoreologinen (MR) neste on aktiivinen materiaali, jonka reologiset ominaisuudet muuttuvat magneettikentän vaikutuksesta.
MR-neste koostuu pienistä (pm) ferromagneettisista hiukkasista, joita on sekoitettu perusnesteeseen.
Tässä työssä käytettiin kaupallista mineraaliöljypohjaista MR-nestettä.

Tämän työn tavoitteena oli kehittää nopea MR-teknologiaan perustuva venttiili.
Venttiilisovelluksissa MR-neste virtaa venttiilin sisällä matalan kanavan läpi, johon voidaan muodostaa magneettikenttä.
Kytkettäessä magneettikenttä päälle hiukkaset muodostavat ketjumaisia rakenteita virtauskanavaan ja nesteen virtaus vaikeutuu tai estyy kokonaan.
Tällaisen venttiilin etuja ovat nopeus, säädettävyys ja rakenne, jossa ei ole yhtään liikkuvaa osaa.

Venttiilin suorituskyvyn optimoiminen on monitieteellinen tehtävä, jossa yhdistyvät elektroniikka, magnetismi, hydrauliikka ja koneensuunnittelu.
Venttiilien magneettipiirin mallintamisessa käytettiin äärellisten elementtien menetelmää, jonka avulla magneettikentän suuruus nesteraossa voitiin laskea.
Tämän jälkeen venttiili mallinnettiin 3D CAD-ohjelmistolla vastaamaan elementtimallia.
Valmistetut venttiiliprototyyppien toimintaa testattiin laboratorioon rakennetussa koejärjestelyssä.

Työn lopputuloksena paine-ero venttiilin yli kaksinkertaistui ja venttiilin dynamiikka parani kymmenkertaiseksi lähtökohtana käytettyyn MR venttiiliin verrattuna.
Kehitetyillä venttiileillä tekniikan voitiin osoittaa toimivan 2.2 kHz taajuuksille asti sekä 80 bar painevaste saavutettiin 1,8 ms:ssa.
Tämä tarjoaa uusia mahdollisuuksia korkeaa dynamiikkaa vaativiin sovelluksiin.
ED:2007-03-14
INSSI tietueen numero: 33252
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI