haku: @keyword paaluryhmä / yhteensä: 2
viite: 1 / 2
« edellinen | seuraava »
Tekijä:Hartman, Essi
Työn nimi:Paaluperustuksiin kohdistuvien sivukuormitusten vähentäminen - Toukorannan suojaseinä
Reduction of lateral loads on pile foundations - The protective pile wall of Toukoranta
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:2008
Sivut:84      Kieli:   fin
Koulu/Laitos/Osasto:Insinööritieteiden ja arkkitehtuurin tiedekunta
Oppiaine:Pohjarakennus ja maamekaniikka   (Rak-50)
Valvoja:Vepsäläinen, Pauli
Ohjaaja:Rämö, Seppo
Elektroninen julkaisu: http://urn.fi/URN:NBN:fi:aalto-201802211560
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark Aalto     | Arkisto
Avainsanat:lateral load
lateral pile resistance
lateral deflections
FEM-method
pile group
sivukuorma
sivuvastus
sivusiirtymät
FEM-menetelmä
paaluryhmä
Tiivistelmä (fin):Paalujen käyttö perustuu niiden kykyyn johtaa paalun akselin suuntaisia kuormia kantavalle pohjalle. Toisinaan paalutuksiin kohdistuu kuitenkin paalun sivulta kuormitus, jolla on merkitystä paalun kantavuuteen. Vaakakuorma vaikuttaa paalun kantavuuteen lisäämällä, erityisesti pehmeässä savimaassa, nurjanduksen ja paalun katkeamisen vaaraa. Vaakakuormitusta aiheuttavat mm. paalutusten vieressä sijaitseva kaivanto, penger tai suuri pintakuorma. Vaakakuormasta aiheutuvilla sivu siirtymillä on merkitystä paitsi paalun rakenteelliseen kestävyyteen, myös paalurakenteiden kannatteleman rakenteen vakavuuteen ja kestävyyteen.



Pohjarakentamista käsittelevissä ohjeissa esiteltävät laskentamenetelmät ovat usein yksinkertaisiin tehtäviin soveltuvia, joilla voidaan arvioida suuripiirteisesti rakenteisiin kohdistuvia voimia, kun ollaan päättämästä, millaisia rakenteita perustuksiin on tulossa. Kun halutaan saavuttaa tarkka mallinnus maaperästä ja siinä liikkuvista voimista, tulevat monimutkaisemmat mallinnusmenetelmät ajankohtaisiksi. Tällöin esimerkiksi elementtimenetelmä (FEM-menetelmä) on hyvä ratkaisu. Tässä diplomityössä elementtimenetelmää käytettiin Plaxis-ohjelman kautta. Tärkeintä on kuitenkin valita juuri se laskentamenetelmä, joka parhaiten soveltuu kyseiseen tehtävään.



Toukorannan suojaseinän (suuret RR711-paalut 3,0 metrin välein) tarkoituksena oli estää paalulaatan paaluihin kohdistuvia sivukuormituksia. Rakennusalueen, joka on hyvin pehmeän saven päällä, vieressä sijaitsee epävakaa ja hieman epäonnistunut louhetäyttöpenger, joka "kelluu" savikerroksessa ja vajoaa siihen jatkuvasti. Vaarana olikin, että se vajoaisi paalulaattarakenteen alle taivuttaen laatan paaluja. Tätä ehkäistiin rakentamalla suojaseinä, johon sivukuorman aiheuttamat voimat kohdistuvat ja siirtyvät sen omaan muodonmuutokseensa.



Tämän diplomityön tarkoitus oli käsitellä tekijöitä, jotka vaikuttavat sivukuormitettujen paalutusten suunnitteluun sekä kuinka suuret voimat syntyvät maaperän liikkeistä sivukuormituksen johdosta. Maaperää mallinnettiin FEM-menetelmällä Plaxis-ohjelmalla.
Tiivistelmä (eng):The use of piles is based on their ability to distribute loads from the structures above to the load bearing soil below. Occasionally though, piles are subjected to lateral loads which have a significant role in determining bearing capacity of piles. Lateral loads can lower bearing capacity by increasing the risk of bulging and pile breaking. Lateral pressure can increase due to an excavation, an embankment or a large surface load situated next to the pile structures. Horizontal pile displacement caused by lateral load has an effect not only on piles structural durability but also on the durability of the structures supported by piles.



Finnish instruction manuals discussing the calculation methods of geotechnical engineering introduce mainly formulas suited for fairly simple geotechnical tasks. These methods are good when estimating the magnitude of forces affecting designing. More complex calculation and modelling methods come to question when an accurate model of the soil and foundation is needed and the circumstances are unusual.



In such cases for example finite element method (FEM) is a good solution to use. In this thesis FEM method was used to model the soil conditions by using Plaxis. Most important factor in any case is to choose the appropriate calculation method for the task in question.



The protective pile wall of Toukoranta (massive RR700 piles 3,0 meters apart) was designed to reduce lateral loads from harming the pile slab foundations. Construction area, which is situated on soft clay soil, has an embankment consisting of mainly large boulders mixed with clay next to it. The embankment is “floating” on the clay soil and sinking slowly in it. The danger laid in the possibility that the embankment would sink under the pile slab structure and bend the piles. To prevent this, the protective wall structure was designed.



This thesis consists of factors that have an influence on the design of laterally loaded pile structures and describe ways to calculate forces coming from soil movements. The soil was modelled by using FEM method on Plaxis.
ED:2008-04-16
INSSI tietueen numero: 35524
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI