haku: @keyword current noise / yhteensä: 2
hakutulos-lista
viite: 1 / 2
« edellinen | seuraava »
Tekijä:Peltonen, Joonas
Työn nimi:Josephson junctions as detectors of non-Gaussian noise
Josephson-liitokset ei-gaussisen virtakohinan ilmaisimina
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:2008
Sivut:82      Kieli:   eng
Koulu/Laitos/Osasto:Informaatio- ja luonnontieteiden tiedekunta
Oppiaine:Optiikka ja molekyylimateriaalit   (Tfy-125)
Valvoja:Kaivola, Matti
Ohjaaja:Pekola, Jukka
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje
sulje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark TF80     | Arkisto
Avainsanat:superconductivity
Josephson junction

resuspension
current noise
non-Gaussian
metastable
suprajohtavuus
Josephson-liitos
virtakohina
ei-gaussinen
metastabiili
Tiivistelmä (fin): Mesoskooppisissa johteissa varauksenkuljettajien diskreetin luonteen takia syntyvä sähkövirran raekohina on tällä hetkellä voimakkaan kokeellisen ja teoreettisen tutkimuksen kohteena.
Pelkän kohinan varianssin lisäksi on alettu kiinnittää huomiota myös virran korkeamman asteen korrelaatiofunktioihin, jotka viittaavat kohinan ei-gaussiseen jakaumaan.
Tässä diplomityössä käsitellään suprajohtavien Josephson-liitosten hyödyntämistä raekohinan ilmaisimina.
Kohinasta ja sen lähteestä saadaan tietoa epäsuorasti mittaamalla lähteeseen vahvasti kytketyn ilmaisinliitoksen vastetta.

Josephson-liitos muodostuu yhdistettäessä kaksi suprajohtavaa metallista elektrodia toisiinsa heikon linkin kuten ohuen eristävän oksidikerroksen välityksellä.
Liitoksen metastabiilin supravirtatilan hajoamisnopeus ja siten sen elinikä riippuvat eksponentiaalisesti rakenteen läpi kulkevasta keskimääräisestä virrasta, jolloin se soveltuu herkäksi virran kynnysilmaisimeksi.
Jos biasvirrassa ei esiinny raekohinaa, hajoamisnopeuden määrää lämpötilasta riippuen klassinen terminen aktivaatio potentiaalivallin yli tai makroskooppinen kvanttitunnelointi.
Raekohina vaikuttaa vahvasti tähän hajoamisnopeuteen, ja rakenne toimii myös kohinan mittarina.

Työssä tarkastellaan aiemmin esitettyjä menetelmiä liitoksen supravirtatilan hajoamisnopeuden laskemiseksi sekä klassisella että kvanttimekaanisella rajalla, kun huomioon otetaan raekohinan toinen ja kolmas kumulantti.
Kokeellisia tarkasteluja varten valmistettiin elektronisuihkulitografiaa ja monikulmahöyrystystä käyttäen näytteitä, joissa ilmaisinliitos on kytkettävissä virtakohinan lähteenä toimivaan normaalimetallin ja suprajohteen väliseen tunnelointiliitokseen.
Mittaukset suoritettiin 3He-4He -diluutiojäähdyttimessä noin sadan millikelvinin lämpötilassa.

Työn olennaisin kokeellinen tulos on detektorin supravirtatilan hajoamisnopeuksien eron luotettava mittaaminen asetelmassa, jossa kohinalähteen esijännite käännetään, mutta ilmaisimen läpi kulkeva keskimääräinen virta pidetään tarkasti vakiona.
Lisäksi tutkittiin kohinalähteen konduktanssin vaikutusta detektorin vasteeseen.
Mittaustulokset noudattavat mallia, jossa detektoriliitoksen dynamiikkaa kuvataan efektiivisellä raekohinan varianssista riippuvalla lämpötilalla, ja jossa kohinan kolmas kumulantti aiheuttaa havaitun hajoamisnopeuksien eron.
Kohinalähdettä kuvaavien Fano-tekijöiden tai muiden suureiden kvantitatiivinen määritys ei ole vielä mahdollista ilmaisinliitoksen vaikeasta kalibroitavuudesta johtuen.
Tähän tullaan kiinnittämään huomiota tulevissa kokeissa, joissa on suunniteltu käytettäväksi säädettäviä kohinalähteitä kuten kvanttipistekontakteja, ja tutkittavaksi tarkemmin pienillä kohinavirroilla ja matalissa lämpötiloissa olennaisia kvanttimekaanisia ilmiöitä.
ED:2008-04-24
INSSI tietueen numero: 35532
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI