haku: @keyword tehonotkistímet / yhteensä: 2
hakutulos-lista
viite: 2 / 2
« edellinen | seuraava »
Tekijä:Tikkanen, Johanna
Työn nimi:Mineraalijauhebetonien optimaalinen rakeisuus ja niiden pumpattavuus
The optimal gradation of mineral powder concretes and their pumpability
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:2008
Sivut:95 + (8)      Kieli:   fin
Koulu/Laitos/Osasto:Insinööritieteiden ja arkkitehtuurin tiedekunta
Oppiaine:Rakennusmateriaalitekniikka   (Rak-82)
Valvoja:Penttala, Vesa
Ohjaaja:Penttala, Vesa
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje
sulje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark TKK  1320   | Arkisto
Avainsanat:concrete
mineral powders
superplasticisers
pumpability
betoni
mineraalijauheet
tehonotkistimet
pumpattavuus
Tiivistelmä (fin): Tutkimuksessa keskityttiin hakemaan hienojakoisten, kemiallisesti inerttien mineraalijauheiden optimaalista rakeisuutta betonikoostumuksissa, sekä tutkittiin pulvereiden vaikutuksia betonin ominaisuuksiin.
Mineraalijauheita käytettiin kolmea eri laatua: Kemiön ja Nilsiän kvartsijauheita sekä kalkkikivifilleriä.
Betonimassoille oli asetettu tavoitenotkeudeksi noin 500 mm leviämäpöydällä mitattuna, minkä lisäksi notkeutta mitattiin tätä tutkimusta varten valmistetulla modifioidulla MO-laitteella, jonka avulla arvioitiin myös betonien pumpattavuutta.
Kolme laboratoriossa ennalta tutkittua betonia valittiin pumppauskokeeseen, jossa koebetonit pumpattiin oikean betonipumppuauton läpi.

Koebetoneita valmistettiin kahdenlaisia; vesi/sementti-suhteeltaan referenssibetonin kaltaisia sekä suuremman vesi/sementti-suhteen omaavia, referenssibetonin kanssa samassa lujuusluokassa olevia betoneita.
Suurimmassa osassa betoneista sementin määrä oli joko 265 kg/m3 tai 293 kg/m3.
Mineraalijauheiden määrät vaihtelivat 0 %:sta 80 %:iin sementin painosta.
Tehonotkistimia käytettiin 0 kg/m3 ... 2 kg/m3.
Tehonotkistimia kokeiltiin kahta eri laatua.
Betonimassojen notkeudet olivat leviämällä mitattuna 400 ... 620 mm.
Tutkittujen mineraalijauhebetonien lujuudet vaihtelivat 28,0 MPa:sta 43,7 MPa:iin.
Mineraalijauheita käyttämällä betonin puristuslujuus onnistuttiin pitämään samalla tasolla referenssibetonin kanssa 75 kg/m3 pienemmällä sementtimäärällä notkeusominaisuuksien siitä kärsimättä.
Pitämällä koebetonin vesi/sementti-suhde yhtä suurena referenssibetonin kanssa, sementtiä voitiin vähentää 47 kg/m3 ja betonin puristuslujuutta kasvattaa maksimissaan 9,5 MPa.

Kolmesta betonikoostumuksesta valmistettiin pintahiekoekappaleet, joita tutkittiin pyyhkäisyelektronimikroskoopin (ESEM) avulla.
Huokosrakennetta tutkittaessa, todettiin koebetonien tiiviyksien olevan hiukan parempia ja betonien runkoaineen ja sementtipastan välisten faasirajojen olevan kapeampia, kuin mitä niiden vesi/sementti-suhde antaisi olettaa.
Mineraalijauheen esiintymisellä runkoaineen läheisyydessä oli mahdollisesti vaikutusta faasirajan kapeuteen.

Mineraalijauhefillereiden vaikutusta betonin rakeisuuteen ja siten sen muokattavuus- ja lujuusominaisuuksiin sekä vedentarpeeseen arvioitiin muodostamalla betonille optimaalisen rakeisuuden alueet.
Mineraalijauhemäärän lisäämisen itsessään ei havaittu vaikuttavan betonin lujuuteen tietyn pisteen jälkeen, mutta koebetonien notkeudet paranivat pulvereiden lisäämisen myötä.
Jauheita lisäämällä betonien vedentarve pieneni, ts. betoneista tuli jauheiden lisäämisen myötä entistä notkeampia.
Lujuutta betoneihin olisi voitu lisätä vähentämällä vesimäärää, notkeuden siitä kärsimättä.
ED:2008-07-02
INSSI tietueen numero: 35865
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI