haku: @keyword vuotovesien hallinta / yhteensä: 2
viite: 2 / 2
« edellinen | seuraava »
Tekijä:Hollmen, Kalle
Työn nimi:The development of grouting technique - stop criteria and field tests
Injektointitekniikan kehitys - lopetuskriteerit ja kenttäkokeet
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:2008
Sivut:80      Kieli:   eng
Koulu/Laitos/Osasto:Rakenne- ja rakennustuotantotekniikan laitos
Oppiaine:Kalliorakentaminen   (Rak-32)
Valvoja:Särkkä, Pekka
Ohjaaja:Tolppanen, Pasi ; Sievänen, Ursula
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark Aalto     | Arkisto
Avainsanat:grouting
final disposal of spent nuclear fuel
control of water inflow
rock engineering
tunneling
GIN
GT-method
water loss measurement
stop criterion
injektointi
käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus
vuotovesien hallinta
kalliotekniikka
tunnelin louhinta
GIN
GT-menetelmä
vesimenekkikoe
lopetuskriteeri
Tiivistelmä (fin): Tämä työ on osa käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksesta Suomessa vastaavan Posiva Oy:n projektia 'Injektoinnin kehitys'.
Tutkimuksen tavoite on koota yhteen hajanainen tieto suunnitteluparametreista ja testata kirjallisuudesta löytynyttä, vallitsevasta käytännöstä poikkeavaa injektoinnin lopetuskriteeriä käytännössä.

Työn teoriaosa kuvaa injektointisuunnittelun keskeisimmät menetelmät injektointisuunnittelun kannalta riittävässä laajuudessa.
Erilaiset menetelmät injektoinnin lopetuskriteeriksi on kuvattu muita yksityiskohtaisemmin.
Valittuun teoriaan perustunut injektoinnin suunnittelu, injektointi sekä tulosten arviointi on esitetty työn tutkimusosassa.
Työ käsittele tunneli-injektointia sementtipohjaisilla injektointiaineilla.

Injektointisuunnittelua ohjaa tilaajan asettama tiiveystavoite.
Tieto kalliotilaa ympäröivän kivimassan rakoilusta on injektointisuunnittelun tärkein lähtötieto.
Rakoilua tutkitaan yleisesti vesimenekkikokeella tutkimus-, tunnustelu-, ja injektointirei'issä.
ONKALOssa käytetään vesimenekkikokeen lisäksi myös Posiva Flow Log -laitetta, jolla saadaan tieto yksittäisen raon sijainnista ja tranmissiviteetista, eli vedenjohtokyvystä.

Injektointipaine ja -massa pitää valita yhdessä ja tapauskohtaisesti.
Injektointipaine ja -massan myötöraja yhdessä vaikuttavat injektointiaineen tunkeutuvuuteen kallioraossa.
Injektointipaineen pitää olla riittävä taatakseen injektointimassalle vaaditun tunkeuman kalliorakoon, mutta paine ei saa vahingoittaa kalliota.
Massan vesi-kuiva-ainesuhdetta kasvattamalla massan myötöraja laskee, jolloin injektointipainetta voidaan laskea.

Injektoinnin lopetuskriteeri tavoitteena on määrittää hetki, jolloin injektointitulos on riittävä, ja jonka jälkeen injektoinnin jatkaminen on epätaloudellista.
Oikein määritetty lopetuskriteeri minimoi ylimääräisen massamenekin ja vähentää injektointityön ajallista kestoa.
Kirjallisuudesta löytyy kolme erilaista injektoinnin lopetuskriteeriä: maksimipaine ja -menekki yhdessä, GIN-menetelmä (Grouting Intensity Number) sekä GT-menetelmä (Grouting Time).
Empiirisesti asetettu maksimipaine ja -menekki ovat tämän hetken vallitseva käytäntö lopetuskriteeriksi.
GIN-menetelmässä lopetuskriteerinä toimii paine ja massamenekki sekä erillinen GIN-luku, joka on maksimipaineen ja -menekin tulo.
Äskettäin esitellyssä GT-menetelmässä injektointiaika toimii lopetuskriteerinä.
Kriteeri perustuu analyyttiseen malliin injektointimassan tunkeutumispituuden ja injektointiajan välisestä riippuvuudesta.

GT-menetelmää testanneet kenttäkokeet toteutettiin ONKALOssa osana normaalia injektointia.
Ensimmäinen koeinjektointi toteutettiin ajotunnelin esi-injektointina ja toinen kuiluninjektointina.
Injektointikokeiden perusteella ei voida varmuudella ottaa kantaa GT-menetelmän toimivuudesta lopetuskriteerinä, joten lisäselvityksiä ja testejä GT-menetelmälle tarvitaan.
ED:2008-10-23
INSSI tietueen numero: 36458
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI