haku: @keyword kevytsora / yhteensä: 2
hakutulos-lista
viite: 2 / 2
« edellinen | seuraava »
Tekijä:Moilanen, Noora
Työn nimi:Hienokuonan käyttö kevytsoran lisäaineena
Flotation tailings as an additive of raw material of LECA
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:2008
Sivut:93 s. + liitt. 25      Kieli:   fin
Koulu/Laitos/Osasto:Yhdyskunta- ja ympäristötekniikan laitos
Oppiaine:Pohjarakennus ja maamekaniikka   (Rak-50)
Valvoja:Ravaska, Olli
Ohjaaja:Taskinen, Pekka
Elektroninen julkaisu: http://urn.fi/URN:NBN:fi:aalto-201802221588
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje
sulje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark Aalto     | Arkisto
Avainsanat:fine slag
copper slag
LECA
leaching tests
material properties
hienokuona
kevytsora
liukoisuustestit
materiaaliominaisuudet
Tiivistelmä (fin):Tässä diplomityössä tutkittiin sitä, soveltuuko Boliden Harjavalta Oy:n kuparintuotannon poisteena syntyvä hienokuona kevytsoran lisäaineeksi. Työn alussa on kuvattu lyhyesti kuparin- ja kevytsoratuotannon vaiheet, kerrottu käytettävistä raaka-aineista sekä hienokuonan ja kevytsoran ominaisuuksista. Tämän jälkeen työssä on kuvattu tehdyt laboratoriokokeet ja kerrottu kokeiden tulokset.

Hienokuonaa sisältävää kevytsoraa tuotettiin erilaisilla hienokuonaosuuksilla Maxit Oy Ab:n Kuusankosken kevytsoratehtaalla tehdaskoeajoissa huhti- ja toukokuussa 2008. Tehdaskoe-ajoista kerättiin 6 näytettä, joissa oli joko 3 %, 5 % tai 8 % hienokuonaa raaka-aineseoksen märkäpainosta. Kaikilla hienokuonaosuuksilla tuotettiin kahdenlaista kevytsoraa, toisessa oli normaali määrä saviöljyä ja toisessa noin puolet normaalista määrästä. Näiden näytteiden avulla tutkittiin erilaisilla laboratoriokokeilla hienokuonan lisäämisen, ja toisaalta saviöljyn määrän vähentämisen, vaikutuksia kevytsoran rakenne-, materiaali- ja liukoisuusominaisuuksiin.

Tehdaskoeajoissa kokemukset hienokuonan lisäämisestä prosessiin olivat neutraaleja. Hienokuona vaikutti aluksi tasapainottavan prosessia, mutta vaikutus hävisi koeajojen jatkuessa. Hienokuonan ei kuitenkaan havaittu häiritsevän prosessia. Laboratoriokokeissa hienokuonan ei havaittu merkittävästi parantavan, mutta ei toisaalta huonontavankaan kevytsoran materiaaliominaisuuksia. Saviöljyn määrän laskemisella sitä vastoin oli selvä ominaisuuksia heikentävä vaikutus.

Hienokuonan käyttöä kevytsoran lisäaineena ajatellen liukoisuustestit osoittautuivat ratkaiseviksi. Rakennusmateriaaleille ei ole määritetty omia liukoisuusraja-arvoja, joten tässä diplomityössä kevytsoralle sovellettiin pysyvän jätteen kaatopaikalle määritettyjä raja-arvoja. Hienokuonaa sisältävien kevytsoranäytteiden liukoisuutta tutkittiin pääasiassa kaksivaiheisilla ravistelutesteillä. Näissä testeissä arseenin ja molybdeenin liukoisuudet olivat yli raja-arvon.

Laboratoriokokeiden perusteella hienokuonan merkitys tuotantoprosessiin ja lopputuotteen materiaaliominaisuuksiin on neutraali. Haitta-aineiden liian suuret liukoisuusarvot kuitenkin estävät hienokuonan käytön kevytsoran lisäaineena sellaisenaan. Hienokuonaa voidaan käyttää lisäaineena vain, jos hienokuonan rakennetta tai kevytsoran tuotantoprosessia pystytään muokkaamaan niin, että haitta-aineet sitoutuvat kevytsoraan liukenemattomaan muotoon.
Tiivistelmä (eng):Fine slag is a waste product of the copper smelting process in Boliden Harjavalta Ltd’s copper smelter. The possibility of using fine slag as an additive of raw material of lightweight expanded clay aggregate (LECA) was investigated in this thesis. In the beginning of this thesis, there is a short description of the copper smelting process and the production of LECA, and of the properties of fine slag and LECA. The laboratory tests are described and the results of the tests are presented and summarised.

In the LECA plant of maxit Ltd. at Kuusankoski fine slag was introduced into the LECA production process in plant test runs. In these test runs different amounts of fine slag were mixed with clay, the main raw material of LECA, and fed into the production process. The amount of heavy fuel oil was reduced in some tests to a half of its normal amount. From the test runs six samples were gathered for laboratory analysis. The amount of fine slag in these samples was 3 %, 5 % or 8 % wet basis. The laboratory analysis investigated the effect of fine slag and reduction of heavy fuel oil on the material, structural and leaching properties of LECA.

At the beginning of the plant test runs, it seemed that the fine slag helped the production process by making the process more stable. However by the end of the test the balancing effect had disappeared. Overall, fine slag did not benefit the process though it did not affect it negatively either.

The laboratory analysis showed that fine slag had only a slight effect in the material properties of LECA. The reduction of heavy fuel oil had a much greater, negative effect on the properties.

It was the leaching properties of the samples containing fine slag, which ultimately determined whether fine slag could be used as an additive. The leachability of the samples was tested mainly with a two-stage batch leaching test. The results of these tests indicated that the leaching of arsenic and molybdenum was more than the allowable limit in all the samples containing fine slag.

According to the material tests, fine slag neither improved nor disimproved the properties of the LECA samples containing fine slag. The leaching results, however, preclude the use of fine slag as an additive of LECA. Fine slag may be used as an additive to LECA only if the structure of fine slag or the production process of LECA can be changed so that leaching is within the allowed limit.
ED:2008-11-07
INSSI tietueen numero: 36506
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI