haku: @keyword user-centered product development / yhteensä: 2
viite: 2 / 2
« edellinen | seuraava »
Tekijä: | Lyytikäinen, Viljami |
Työn nimi: | Introducing ways to facilitate the utilization of user information in product development |
Tapoja edesauttaa käyttäjätiedon hyödynnettävyyttä tuotekehityksessä | |
Julkaisutyyppi: | Diplomityö |
Julkaisuvuosi: | 2008 |
Sivut: | 108 (+7) Kieli: eng |
Koulu/Laitos/Osasto: | Koneenrakennustekniikan laitos |
Oppiaine: | Koneensuunnitteluoppi (Kon-41) |
Valvoja: | Ekman, Kalevi |
Ohjaaja: | Hämäläinen, Matti |
OEVS: | Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossaOppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa. Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/ Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.
Kirjautuminen asiakaskoneille
Opinnäytteen avaaminen
Opinnäytteen lukeminen
Opinnäytteen tulostus
|
Sijainti: | P1 Ark TKK 6483 | Arkisto |
Avainsanat: | user information user study user study methods user-centered product development interdisciplinary project work käyttäjätieto käyttäjätutkimus käyttäjätutkimusmanetelmät käyttäjälähtöinen tuotekehitys monitieteinen projektityöskentely |
Tiivistelmä (fin): | Käyttäjien rooli menestyksekkäässä tuotekehityksessä kasvaa jatkuvasti suuremmaksi. Käyttäjien osallistamista ja sitouttamista varten on olemassa lukuisia erilaisia menetelmiä ja lähestymistapoja, joita yritykset pyrkivät hyödyntämään tuotekehitysprosesseissaan. Nämä menetelmät koetaan kuitenkin usein liian raskaiksi tai ajallisesti liian vaativiksi, joten niiden hyödyntäminen ei ole niin perinpohjaisesta. Tuotteen ja sen käytön muodostama käyttäjäkokemus on monipuolinen asia, jota suunnitellessa täytyy huomioida lukuisia tuotteeseen liittyviä puolia. Olemassa on myös monia eri käyttäjälähtöisen tuotekehityksen lähestymistapoja, joilla pyritään tarkastelemaan käyttäjäkokemuksen eri puolia suunnittelun kannalta. Näitä lähestymisiä varten on kehitetty suuri määrä käyttäjätutkimusmenetelmiä, joilla tarvittavaa käyttäjätietoa voidaan kerätä ja tulkita. Kasvava määrä yrityksiä on tiedostanut tämän ja muuttanut suunnitteluprosessejaan perinteisestä käytettävyysajattelusta pyrkimykseen tuottaa kokonaisvaltainen, miellyttävä käyttäjäkokemus, mutta lähitulevaisuudessa muut yritykset joutuvat kohtaamaan tämän haasteen muuntaessaan suunnitteluprosessejaan enemmän käyttäjälähtöisiksi. Tämä diplomityö tutki kokemuksia käyttäjätutkimuksista poikkitieteellisissä tuotekehitysprojekteissa. Tutkimusaineisto koostui 13 haastatteluista, havainnoista, projektiryhmien koostamasta dokumentaatiosta sekä kokemusperäisestä tiedosta vuosien aikana toteutetuista 113 projektista. Tämän diplomityön tavoitteena oli 1) tutkia ja pyrkiä tunnistamaan tekijöitä, jotka vaikuttivat myönteisesti käyttäjätutkimuksen menestykseen ja 2) kehittää löydösten pohjalta toimintatapoja ja suosituksia, joiden avulla kerätyn käyttäjätiedon hyödynnettävyyttä voitaisiin edesauttaa. Tulosten perusteella prosessi, joka johtaa onnistuneeseen käyttäjätiedon hyödyntämiseen on monimutkainen, ja siihen vaikuttaa moni erillinen tekijä. Nämä tekijät voitiin jaotella tekijöihin jotka liittyivät yksittäisiin ryhmän jäseniin, projektin johtoon, ryhmätyöskentelytapoihin sekä käytännönläheisempiin asioihin. Tulosten perusteella merkittävin yksittäinen tekijä oli käyttäjätiedon kerääminen suoraan käyttäjiltä, jolloin saatu tieto oli subjektiivista, vääristymätöntä ja puolueetonta. Tiedon hyödynnettävyyden kannalta paras tilanne oli, kun tiedon tulkitsivat samat henkilöt kuin jotka sen olivat keränneet. Tässä tilanteessa ei ole myöskään esiintynyt tarvetta siirtää tuloksia kolmannen tahon tietoon raportin tai vastaavan avulla. Toinen merkittävä löydös oli, että käyttäjätiedon hyödynnettävyyden kannalta tarvittavan osaamisen olisi parempi olla talon sisäistä. Etenkin yrityksissä, joissa alan osaaminen on vähäistä, talon sisäisen osaajan palkkaaminen on edullisempi, nopeampi ja tehokkaampi tapa saada uudet työskentelytavat sisällytettyä yrityksen toimintaan verrattuna ulkopuolelta tilattuun palveluun. Näiden kahden tekijän lisäksi tutkimuksesta nousi esille myös muita myönteisesti vaikuttavia tekijöitä. Projektiryhmän jäsenten sitouttaminen tutkimukseen, tutkimuksen huolellinen suunnittelu ja perusteellinen dokumentointi sekä niin yksittäisten ryhmän jäsenten kuin projektin johdon sitoutuminenkin vaikuttivat myönteisesti prosessiin ja vahvistivat sitä. |
ED: | 2009-01-27 |
INSSI tietueen numero: 36727
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI