haku: @keyword koostumus / yhteensä: 2
hakutulos-lista
viite: 2 / 2
« edellinen | seuraava »
Tekijä:Hoppu, Anni
Työn nimi:Biomassafraktion hyödyntäminen energiantuotannossa
Utilization of biomass fraction in energy production
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:2009
Sivut:167 + (24)      Kieli:   fin
Koulu/Laitos/Osasto:Biotekniikan ja kemian tekniikan laitos
Koulutusohjelma:Kemian tekniikan tutkinto-ohjelma
Oppiaine:Tehdassuunnittelu   (Kem-107)
Valvoja:Hurme, Markku
Ohjaaja:Karinen, Pertti ; Koskinen, Perttu
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje
sulje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark TKK  4387   | Arkisto
Avainsanat:biomass
composition
hydrolysis
energy production
process modelling
biomassa
koostumus
hydrolyysi
energiantuotanto
prosessimallinnus
Tiivistelmä (fin): Työn tavoite on selvittää, kuinka öljyerotettua levämassaa voitaisiin hyödyntää.
Öljyn erotuksen jälkeen biomassa on sivuvirta, jonka hyödyntämisellä tavoitellaan mahdollisimman suurta taloudellista hyötyä ottaen huomioon kestävän kehityksen kriteerit.
Kirjallisuustyössä käsiteltiin biomassan koostumukseen vaikuttavia tekijöitä sekä energiantuotantoa edeltävien prosessivaiheiden vaikutusta biomassan koostumukseen.
Tässä työssä mahdollisista sivubiomassan prosessointivaihtoehdoista käsiteltiin biokaasu, biovety, etanoli, kompostointi, rehu sekä arvokkaiden komponenttien erotus.
Lisäksi käsitellään koostumuksen vaikutusta hyödyntämisvaihtoehtoihin.
Soveltavassa osassa tehtiin kokeelliset mittaukset biomassan hydrolyysille sekä mallinnettiin taseilla bioetanoli- ja biokaasuprosessit.
Laboratoriossa tutkittiin happohydrolyysin olosuhteita (hydrolyysiaika, hapon konsentraatio ja määrä) sekä emäksisten uuttojen käyttämistä esikäsittelyinä happohydrolyysille.
Kokeiden perusteella paras olosuhde hydrolyysille saavutettiin lisäämällä 0,8 grammaa 1,28 M rikkihappoa gramma kuivaa suolatonta biomassaa kohti hydrolyysin keston ollessa 3 tuntia ja lämpötila 90 °C.
Tällöin monosakkaridien saanto hydrolyysissä oli 0,1255 mg monosakkarideja grammaa kuivaa suolatonta biomassaa kohden.
Emäsuutto happohydrolyysin esivaiheena ei parantanut monosakkaridien saantoa.

Työssä määritettiin massa- sekä energiataseet bioetanoli- ja biokaasuprosesseille.
Lisäksi prosessien kustannukset arvioitiin sekä tutkittiin prosessien herkkyyttä valituille parametreille.
Biokaasuprosessi osoittautui mallinnuksen perusteella etanoliprosessia kannattavammaksi.
Molemmat prosessimallit ovat energiaomavaraisia, mutteivät kovin energiatehokkaita.
Monosakkaridien saanto vaikuttaa hyvin voimakkaasti etanoliprosessin tuotteen muodostumiseen, energiasaannon ja -syötön väliseen suhteeseen sekä kokonaiskustannuksiin.
Biokaasuprosessissa poltettavan lietteen kosteus on merkittävin tekijä energiasaannon ja syötön välisessä suhteessa, kun taas kustannuksiin voimakkaimmin vaikuttavat reaktorikoko ja reaktorin kuormitus.
ED:2009-06-08
INSSI tietueen numero: 37488
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI