haku: @author Lehtomäki, Matti / yhteensä: 2
hakutulos-lista
viite: 1 / 2
« edellinen | seuraava »
Tekijä:Lehtomäki, Matti
Työn nimi:Dynaamisten prosessimallien parametrien viritysmenetelmä
A Parameter tuning method for dynamic process models
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:2009
Sivut:135 (+8)      Kieli:   fin
Koulu/Laitos/Osasto:Sähkötekniikan laitos
Oppiaine:Laskennallinen tekniikka   (S-114)
Valvoja:Lampinen, Jouko
Ohjaaja:Halmevaara, Kalle
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje
sulje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark S80     | Arkisto
Avainsanat:dynaaminen simulointi
parametriestimointi
monimuuttujaregressio
Tiivistelmä (fin): Dynaamista prosessisimulointia voidaan hyödyntää koko tehtaan elinkaaren ajan.
Simuloinnin avulla voidaan kasvattaa tietämystä systeemin toiminnasta ja parantaa sen suorituskykyä.
Tällöin voidaan saavuttaa kustannussäästöjä, parantaa turvallisuutta sekä vähentää ympäristölle aiheutuvaa kuormitusta.
Jotta simulointimallit olisivat käyttökelpoisia, tulisi simulointien tarkkuuden olla riittävä.
Suuret prosessimallit sisältävät suuren joukon parametreja, joiden arvon määrityksessä joudutaan käyttämään prosessista mitattua aikasarjadataa.
Näillä parametreilla voi olla suuri vaikutus simulointien tarkkuuteen.
Parametrien lukumäärän kasvaessa esimerkiksi kymmeniin tai satoihin, vaatii niiden arvojen estimointi omat työkalunsa.

Tässä työssä kehitetään prosessiteollisuuden dynaamisten simulointimallien parametrien viritysmenetelmä.
Menetelmän pohjana on aiemmin kehitetty Iterative Regression Tuning -menetelmä (IRT) ja tässä työssä menetelmästä kehitetään uusi rekursiivinen versio.
IRT-menetelmä hyödyntää prosessista mitattua aikasarjadataa, tilastollisia monimuuttujamenetelmiä sekä optimointialgoritmeja.
Menetelmäkehitykselle asetetut kolme päätavoitetta ovat menetelmän nopeuttaminen eli sen vaatiman datamäärän pienentäminen, automatisointi mahdollisimman pitkälle sekä menetelmän kehittäminen helppokäyttöisemmäksi.
Menetelmä on saatu lähes automaattiseksi.
Helppokäyttöisyyttä on pyritty parantamaan pitämällä menetelmäparametrien lukumäärä pienenä sekä antamalla ohjeistus niiden sopivien arvojen valintaan.
Menetelmän nopeutta on pyritty parantamaan mm. rekursiivisen mallintamisen avulla sekä tehostamalla koesuunnittelua.

Kehitettyä menetelmää on testattu virittämällä lämmönvaihdinsysteemin mallin parametreja.
Jotta menetelmälle saadaan vertailukohta, on viritys suoritettu myös toisella optimointimenetelmällä ja tuloksia on verrattu lisäksi IRT-menetelmän aiemmalla versiolla tehtyyn viritykseen.
Testauksesta saatujen tulosten perusteella menetelmää voidaan kehittää edelleen.
ED:2009-07-20
INSSI tietueen numero: 38114
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI