haku: @keyword verkoston hallinta / yhteensä: 2
viite: 1 / 2
« edellinen | seuraava »
Tekijä: | Ranta-Pere, Timo |
Työn nimi: | Helsingin viemäriverkoston tulvahallinta |
Flood controlling of Helsinki sewer network | |
Julkaisutyyppi: | Diplomityö |
Julkaisuvuosi: | 2009 |
Sivut: | 89 Kieli: fin |
Koulu/Laitos/Osasto: | Yhdyskunta- ja ympäristötekniikan laitos |
Oppiaine: | Vesihuoltotekniikka (Yhd-73) |
Valvoja: | Vahala, Riku |
Ohjaaja: | Heinonen, Tuomo |
OEVS: | Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossaOppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa. Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/ Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.
Kirjautuminen asiakaskoneille
Opinnäytteen avaaminen
Opinnäytteen lukeminen
Opinnäytteen tulostus
|
Sijainti: | P1 Ark Aalto | Arkisto |
Avainsanat: | wastewater network wastewater modelling flood flooding network management overflow combined sewer overflow viemäriverkosto verkostomallinnus tulva verkoston hallinta ylivuodot |
Tiivistelmä (fin): | Tämän diplomityön tarkoituksena oli tarkastella Helsingin viemäriverkoston toimintaa poikkeuksellisissa sadetilanteissa. Työssä keskityttiin keskustan sekaviemäröidylle alueelle, koska siellä tulviminen on todennäköisintä ja syntyvät haitat ovat suurimpia. Viemärin tulvimispotentiaalia tarkasteltiin mallinnusohjelman avulla yhdellä todellisella sadetapahtumalla sekä kahdella teoreettisella mitoitussateella. Teoriaosuudessa keskityttiin sekaviemäriverkoston ylivuotoratkaisuihin ja niiden perusteella annettiin toimenpidesuosituksia, joilla tulvimishaittoja voidaan minimoida. Työssä pyrittiin mallintamaan heinäkuun 2004 poikkeuksellinen sadetapahtuma mahdollisimman tarkasti. Ilmatieteen laitokselta saadut sateen intensiteettitiedot kymmenen minuutin välein syötettiin malliin ja viemäriverkoston mallilla laskettiin keskusta-alueiden virtaamia ja pinnan nousua viemäreissä. Saadut tulokset olivat sopusoinnussa alueella tehtyjen havaintojen kanssa. Vaikka sadetapahtuma olikin poikkeuksellinen sateen keston suhteen, sateen intensiteetit eivät missään tilanteessa nousseet äärimmäisen korkeaksi. Näin ollen viemäriverkosto pystyi välittämään vedet jätevedenpuhdistamolle, jossa tosin jouduttiin turvautumaan ohituksiin. Viemäriverkoston mallin avulla tarkasteltiin viemäriverkoston toimintaa myös keskimäärin viiden ja keskimäärin 30 vuoden välein toistuvilla mitoitussateilla. Keskimäärin viiden vuoden välein toistuvalla mitoitussateella ei suurempia vahinkoja mallin mukaan synny. EN-standardin mukaan padotusta ei saisi tuollaisella sateella syntyä. Näin kuitenkin tapahtuu, joten parannettavaa siinä vielä on. Keskimäärin 30 vuoden välein toteutuvalla mitoitussateella tulvimista alkaa jo esiintyä laajasti ja aineellisia vahinkoja voi syntyä. Verkoston välityskyky alkaa tuolloin olla jo äärimmillään, joten vielä rankemmalla sateella vahingot voivat olla huomattavasti suurempia. Toimenpide-ehdotuksissa esiteltiin teoriaosuuden perusteella erilaisia ratkaisuja ylivuotojen hallintaan ja menetelmiä niiden vähentämiseksi. Tärkeintä olisi saada kokonaiskuva keskustan sekaviemäröidyn verkoston toiminnasta kuivan ja sateisen jakson aikana. Näin saavutetaan tasapaino ylivuotojen estämisen suhteen kuivana aikana ja niiden sallimisen suhteen poikkeuksellisilla sadetilanteilla. Myös meriveden nousun aiheuttama takaisinvirtaus verkostoon tulee estää. |
ED: | 2009-08-18 |
INSSI tietueen numero: 38143
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI