haku: @keyword Sharon / yhteensä: 2
viite: 1 / 2
« edellinen | seuraava »
Tekijä: | Hienonen, Laura |
Työn nimi: | Rejektiveden biologisen erilliskäsittelyn koeajot Viikinmäessä |
Separate biological treatment of reject water on trial at the Viikinmäki WWTP | |
Julkaisutyyppi: | Diplomityö |
Julkaisuvuosi: | 2009 |
Sivut: | 118 Kieli: fin |
Koulu/Laitos/Osasto: | Yhdyskunta- ja ympäristötekniikan laitos |
Oppiaine: | Vesihuoltotekniikka (Yhd-73) |
Valvoja: | Vahala, Riku |
Ohjaaja: | Heinonen, Mari ; Fred, Tommi |
Digitoitu julkaisu: | https://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/96872 |
OEVS: | Digitoitu arkistokappale on julkaistu Aaltodocissa
|
Sijainti: | P1 Ark Aalto | Arkisto |
Avainsanat: | waste water reject water biological nitrogen removal nitrite Sharon jätevedenpuhdistus rejektivesi biologinen typenpoisto nitriitti Sharon |
Tiivistelmä (fin): | Jätevedenpuhdistamolla mädätetyn lietteen käsittelystä syntyvä rejektivesi aiheuttaa puhdistamolle merkittävän sisäisen typpikuorman. Helsingin Veden Viikinmäen jätevedenpuhdistamolla rejektivesi lisää typpikuormaa keskimäärin 22 %. Viikinmäen jätevedenpuhdistamolla tutkittiin rejektiveden biologista erilliskäsittelyä koelaitteiston avulla. Käsittelymenetelmä perustui Sharon-prosessiin, jossa ammoniumtyppi hapetettiin nitriitiksi ja sen edelleen hapettuminen nitraatiksi minimoitiin. Prosessia operoitiin täyssekoitusreaktorissa (CSTR) ilman lietteen selkeytystä ja palautusta, minkä vuoksi lietteen viipymää kontrolloitiin hydraulisen viipymän (HRT) avulla. Oikealla HRT:llä saavutettiin tasapainoinen nitriitin muodostumisprosessi. Biologinen prosessi toimi stabiilisti, huolimatta reaktoriin syötetyn rejektin kuormitusten vaihtelusta ja laiteteknisistä häiriöistä. Rejektiveden ajoittain erittäin korkealla kiintoainepitoisuudella ei ollut vaikutusta prosessin toimintaan. Tutkimuksessa tehtiin koeajoja eri prosessimuuttujien kuten lämpötilan, viipymän, happipitoisuuden eri arvoilla, joista lopulta valittiin optimaaliset prosessin ajoparametrit. Paras käsittelytulos saavutettiin lämpötilassa 32 - 33 °C, yhden vuorokauden aerobisella viipymällä ja 1 - 2 mg/l jäännöshappipitoisuudella. Prosessilla saavutettiin 50 - 60 %:n (0,32 - 0,48 kgNH4 - N/m3d) ammoniumtyppireduktio. Tutkimuksen aikana säiliöstä lähtevän rejektin nitriittiammoniumtyppi -suhde oli 1,1 - 1,3. Tästä johtuen Sharon-prosessi sopisi hyvin Anammox-prosessin esiprosessiksi, sillä Anammox:iin syötettävän jäteveden optimi nitriitti-ammoniumtyppi -suhde on 1,3. Kun prosessiin lisättiin denitrifikaatiovaihe ilman ulkoista hiililähteen syöttöä, kokonaistyppeä saatiin poistettua keskimäärin 10 - 15 % (0,05 - 0,13 kgN/m3d). Tutkimuksen aikana tarkasteltiin mahdollisuutta hyödyntää teollisuudessa käytettävää glykoliseosta ulkoisena hiililähteenä denitrifikaatiovaiheeseen, mutta se ei soveltunut toksisuutensa vuoksi biologiseen prosessiin. Tulosten perusteella Sharon-prosessi soveltuu hyvin väkevien typpipitoisten rejektivesien käsittelymenetelmäksi myös Viikinmäen jätevedenpuhdistamolle. |
ED: | 2009-11-11 |
INSSI tietueen numero: 38564
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI