haku: @keyword pörssi / yhteensä: 2
viite: 2 / 2
« edellinen | seuraava »
| Tekijä: | Jääskeläinen, Juuso |
| Työn nimi: | Determinants of National Initial Public Offering Activity |
| Kansallisen listautumisaktiivisuuden määrittävät tekijät | |
| Julkaisutyyppi: | Diplomityö |
| Julkaisuvuosi: | 2010 |
| Sivut: | 84 + liitt. (+23) Kieli: eng |
| Koulu/Laitos/Osasto: | Informaatio- ja luonnontieteiden tiedekunta |
| Koulutusohjelma: | Tuotantotalouden tutkinto-ohjelma |
| Oppiaine: | Yritysstrategia ja kansainvälinen liiketoiminta (TU-91) |
| Valvoja: | Maula, Markku |
| Ohjaaja: | Roine, Sirkka-Liisa |
| OEVS: | Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossaOppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa. Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/ Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.
Kirjautuminen asiakaskoneille
Opinnäytteen avaaminen
Opinnäytteen lukeminen
Opinnäytteen tulostus
|
| Sijainti: | P1 Ark Aalto 8953 | Arkisto |
| Avainsanat: | listing initial public offering IPO public market public company listautuminen IPO julkinen markkina pörssi pörssiyhtiö |
| Tiivistelmä (fin): | Yritykset listautuvat pörssiin mm. saadakseen rahoitusta toimintaansa ja likviditeettiä osakkeillensa. Kansallisella tasolla korkea listautumisaktiivisuus on merkki hyvin toimivasta pörssimarkkinasta. Koska toimiva listautumismarkkina edesauttaa talouden kasvua, valtioiden intressissä on varmistaa, että listautumismarkkina toimii hyvin. Yritysten halukkuus listautua pörssiin eroaa merkittävästi eri maiden välillä. Aikaisempi listautumispäätöksen tutkimus on painottunut yksittäisen yrityksen tasolle. Akateeminen kirjallisuus pörssimarkkinan toimivuuden merkityksestä kansallistalouksille ei ole keskittynyt listautumisten rooliin toimivien markkinoiden perusedellytyksenä. Listautumisaktiivisuutta on helppo mitata, mutta jotta aktiivisuutta voidaan tulkita ja sen pohjalta luoda toimenpideohjeita, pitää listautumisaktiivisuuteen vaikuttavat tekijät olla tunnistettuja. Tässä työssä esitellään kattava malli kansalliseen listautumisaktiivisuuten vaikuttavista tekijöistä. Työn tilastollinen osa mallintaa eri Euroopan maista kotoisin olevien yritysten listautumistodennäköisyyttä. Perusinformaatiota kahdeksan eri maan 600.000 listaamattomasta yrityksestä vuosilta 2003-2008 käytetään tunnistamaan eroja maiden välillä. Mikään aiempi tutkimus ei ole mallintanut listautumistodennäköisyyttä yhtä laajalla otoksella yksityisiä yrityksiä ja maita. Tilastollinen mallinnus osoittaa että yrityksen todennäköisyys listautua riippuu suurelta osin sen kotimaasta. Vain osa maiden välisistä eroista selittyy eroilla maiden yritysrakenteissa. Maiden väliset erot ovat kaikkein selvimpiä pienille yrityksille. Joissain maissa ei ole yhtään pienen kasvuyrityksen listautumista, kun toisissa maissa enemmistö listautujista kuuluu tähän luokkaan. Eri maista näyttää listautuvan erilaisia yrityksiä, mikä tukee teorioita listautumisten klusteroitumisesta ja ulkoisuusvaikutuksista: mitä enemmän listautujia, sitä houkuttelevampaa listautuminen on. Suomalaisten yritysten listautumiset ovat olleet huomattavan harvassa vuosien 2003 ja 2008 välillä. Erityisesti pienten yritysten listautumisessa on suuri ero verrattuna esimerkiksi Ruotsiin. Negatiiviset näkemykset pörssilistautumisen hyödyistä ja riskeistä yritysten päätöksentekijöiden keskuudessa ja suomalaisen pörssimarkkinan pienille yrityksille tarjoama heikko likviditeetti ovat todennäköisimmät selitykset matalalle listautumisaktiivisuudelle. |
| Tiivistelmä (eng): | For a company, the move from private to public status through an initial public offering (IPO) is a major change. On the national level, high listing activity is a sign of a well functioning public market. As an active IPO market facilitates economic growth, nations have an interest in ensuring that their companies have unhindered access and a working entry route to the public market. The propensity of companies to list varies greatly between countries. Prior related IPO research has focused on the IPO decision at the level of an individual company. The literature discussing the financial development level of economies has not explicitly focused on the role of IPOs as the key foundation of active public markets. To specifically understand one easily measurable aspect of a national public market, the aggregate IPO activity, and to craft policy implications for improving national IPO markets, new research is needed. The contribution of this paper is two-fold. Firstly, a comprehensive framework is presented for identifying all the key factors driving national IPO activity. Secondly, the statistical phase of the study models the listing patterns of companies across European countries. Financial data from 600,000 private companies from eight countries over the years 2003-2008 is used to model the probability to list. No prior quantitative research on the IPO decision has included private companies from multiple countries in a similarly extensive manner. The regression shows that the probability of a company to list varies greatly between countries, above and beyond the differences in the kind of companies basing from each country. Inter-country differences are greatest for small companies. Distinct patterns in the characteristics of IPO companies are apparent between countries, yielding credence to theories of IPO clustering and externalities related to the costs and benefits of listing. The number of Finnish IPOs has been notably low between 2003 and 2008. The lack of activity in comparison to e.g. Sweden is most apparent in small company IPOs. Negative perceptions among company decision-makers on the benefits and risks of public listing and the low liquidity of the Finnish stock market for small companies are postulated to be likely reasons for the recent low listing activity in the Finnish case. |
| ED: | 2010-03-15 |
INSSI tietueen numero: 39090
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI