haku: @author Sinkkonen, Arto / yhteensä: 2
viite: 2 / 2
« edellinen | seuraava »
Tekijä:Sinkkonen, Arto
Työn nimi:Monikielisyyspalvelujen tehostaminen itsepalvelumallia kehittämällä - case: AAC Monikielityöpöytä
Improving multilingual services by developing self service model - case; AAC Multilingual workbench
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:2010
Sivut:126      Kieli:   fin
Koulu/Laitos/Osasto:Informaatio- ja luonnontieteiden tiedekunta
Oppiaine:Ohjelmistotekniikka   (T-106)
Valvoja:Saikkonen, Heikki
Ohjaaja:Jouhki, Antti
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark Aalto     | Arkisto
Avainsanat:multilingual service
self service model
multilingual framework
monikielisyyspalvelu
itsepalvelumalli
monikielityöpöytä
Tiivistelmä (fin): Tässä työssä tutkitaan käyttäjän päivittäisessä työssään tarvitsemia monikielisyyspalveluja vapaan tekstin käsittelyssä ja tähän liittyviä tilaajan ja toimittajan välisiä palvelumalleja.
Näihin perustuen tutkitaan monikielisyyspalvelujen tehostamista itsepalvelumallin avulla.
Case-yrityksenä tutkimuksessa on monikielisen viestinnän palveluita tarjoava AAC Global Oy.

Tutkimuksessa selvitetään ja rajataan ensin monikielisyyspalvelut.
Esimerkkeinä monikielisyyspalveluista ovat tekstin käännös- ja oikolukupalvelut ja sanastojen ja termistöjen tuottaminen.
Kielikoulutusta, vaikka se on tärkeä osa monikielisyyspalveluja, ei sisällytetty tähän tutkimukseen.

Tämän jälkeen käsiteltiin keskeiset palveluja tehostavat tekijät.
Näitä tekijöitä on kaksi.
Ensiksi tilaajan ja toimittajan välinen palvelumalli luo edellytykset itsepalvelun käytölle.
Itsepalvelun tehostamiseksi rakennettavissa työkaluissa käytettävät kieliteknologiat ovat toinen tekijä.

Seuraavaksi tarkasteltiin tilaajan näkökulmasta olennaisia palveluun vaikuttavia tekijöitä.
Nämä tekijät ovat laatu, kustannukset, aika, teknologia ja palvelun jatkuvuus.
Tutkimus jakautuu teoreettiseen ja empiiriseen osaan.
Teoriaosuudessa luotua viitekehystä hyödynnettiin hypoteesin muodostamisessa ja empiriaosan haastatteluissa ja arvioinneissa.
Tehostamisen menestys arvioitiin pilotti-projektin jälkeen käyttäjiä haastattelemalla.

Tutkimuskysymyksen, voidaanko monikielisyyspalvelua tehostaa muuttamalla palveluja itsepalveluksi, vastaus oli myönteinen.
Kun tilaaja käsittelee vapaamuotoista tekstiä päivittäisessä työssään, itsepalvelumallilla tehostetaan työskentelyä, Monikielityöpöytä tehostaa käyttäjän toimintaa vaikuttamalla aikaan, laatuun ja kustannuksiin työn teossa.
Merkittävät tehokkuuden lisäykset olivat laadullisia.
Määrällistä tehokkuuden lisäystä ei voitu mitata.
Tiivistelmä (eng): This work studied the daily multilingual services needed by client in preparing free form text and the related service model between client and service provider.
Improving multilingual services with the help of self service model is studied.
Case company in the study is a multilingual service provider AAC Global Oy.

Multilingual services scope and limits are defined.
As an example of services are text translation and proofing services and dictionary and terminology development.
Language training, although an important multilingual service is outside the scope of this study.

The most important factors improving the services are investigated.
There are two main factors.
First the service model agreed by client and service provider creates the framework for the use of self service.
Language technologies used to build tools to enable self services are the second factor.

The essential items affecting the service, from the client's view point are examined next.
There items are quality, costs, time, technology and continuity of the service.
Study is divided into theoretical and empirical part.
The framework developed in the theoretical part was utilized in the forming of hypothesis, in the interviews and evaluations of the empirical part.
The users were interviewed after the pilot project to determine the degree of improvement in the effectiveness.

The answer to the research question. can multilingual services improved by changing services into self-service, was positive.
When user prepares free form text in his daily work, self-service model improves effectiveness of his work.

Multilingual work bench enables user to work more effectively by affecting time, quality and costs involved in work.
Important increases in effectiveness were qualitative.
Quantitative increase in effectiveness could not be measured.
ED:2010-10-12
INSSI tietueen numero: 41047
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI