haku: @instructor Kuusi, Osmo / yhteensä: 2
hakutulos-lista
viite: 1 / 2
« edellinen | seuraava »
Tekijä:Saukkonen, Reeta
Työn nimi:Tulevaisuudentutkimus materiaalitieteen ja -tekniikan roolista suomalaisen terveysteknologian alalla
Futures research about the role of materials science and engineering in Finnish health tehnology
Julkaisutyyppi:Lisensiaatintutkimus
Julkaisuvuosi:2010
Sivut:viii + 114 s. + liitt. 32      Kieli:   fin
Koulu/Laitos/Osasto:Elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation tiedekunta
Oppiaine:Elektroniikan valmistustekniikka   (S-113)
Valvoja:Paulasto-Kröckel, Mervi
Ohjaaja:Kuusi, Osmo
Elektroninen julkaisu: http://urn.fi/URN:NBN:fi:aalto-201206142603
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje
sulje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark Aalto  597   | Arkisto
Avainsanat:materials research
strategic focus areas
health technology
implantable devices
argument Delphi
materiaalitutkimus
strategiset keskittymiskohteet
terveysteknologia
kehoon implantoitavat laitteet
argumentoitava Delfoi-tekniikka
Tiivistelmä (fin): Materiaalitutkimuksen merkitys terveysteknologialle on helppo perustella pelkästään kiinnittämällä huomiota materiaalien läsnäoloon kaikkialla - niin ympäristössämme kuin itsessämme.
Erityisen tärkeää materiaaliosaaminen on, kun usean aineen muodostama kokonaisuus tai vaikkapa kemialliselta koostumukseltaan uudenlainen materiaali sijoitetaan kontaktiin kudosten tai elimistön nesteiden kanssa.
Alan ymmärtämiselle on kuitenkin tarvetta monella muullakin terveysteknologian osa-alueella.
Tämän tutkimuksen tarkoitus oli selvittää, millaisiin terveysteknologian sovelluksiin suomalaisten materiaalitutkimusryhmien olisi kannattavaa keskittyä, sillä pienessä maassa on elintärkeää sijoittaa voimavarat tuottaville tutkimusaloille, jotta se kykenee kilpailemaan globaaleilla markkinoilla.

Suomalaisen materiaalitutkimuksen kannalta tärkeiden toiminta-alueiden on ratkaistava ongelmia, jotka ovat merkittäviä globaalilla tasolla eli sovellus voidaan todeta tarpeelliseksi.
Toiseksi Suomessa on jo lähtökohtaisesti oltava riittävästi tarvittavaa osaamista ja väylät verkostoitua osaajien kanssa, jotta ratkaisu voidaan kehittää.
Tässä tutkimuksessa käytettiin argumentoivaa Delfoi-tekniikkaa selvitettäessä tärkeimpiä tutkimuskysymyksiä, jotka olivat, 1) mitkä terveysteknologian sovelluskohteet ovat materiaalitutkimuksen kannalta olennaisia ja 2) mitä osaamista nämä sovelluskohteet vaativat.
Tutkimuksen loppuun saakka osallistui 13 asiantuntijaa, jotka edustivat terveysteknologian ja materiaalitieteen eri osa-alueita.
Kaikkiaan kolmen iteratiivisen kyselykierroksen avulla tärkeät näkemykset tuotiin esiin, arvioitiin ja niiden perusteluja syvennettiin entisestään.

Keskusteluissa mielenkiintoisiksi toiminta-alueiksi painottuivat kudosteknologiset sovellukset ja aktiiviset implantit.
Lisäksi työssä ehdotettiin kolmanneksi keskittymiskohteeksi bioelektroniikan sovelluksia.
Lähes kaikissa terveysteknologian sovelluksissa tarvittavaksi materiaalitekniseksi osaamiseksi mainittiin erityisesti uusien polymeerien kehittäminen ja biologisten sekä elottomien aineiden rajapintailmiöiden tuntemus, joista ensimmäistä pidettiin Suomessa valmiiksi kohtuullisen vahvana osaamisalueena laadukkaan tutkimuksen jatkamiseen, mutta jälkimmäiseen kaivataan selvästi lisää panostusta.
Näiden lisäksi tutkimuksen tuloksena nousi esiin terveysteknologiatutkimuksen ohjaamiseen liittyviä, ristiriitaisiakin ilmiöitä.
Olisi löydettävä tasapaino perustutkimuksen pitkäjänteisen tukemisen ja soveltavan tutkimuksen nopeamman kaupallistamisen välillä.
Kaupallistamisen haasteet on huomioitava Suomen tutkimusrahoittajaorganisaatioiden tulevissa strategioissa.
Tiivistelmä (eng): Materials are all around us and even within us.
Just by acknowledging this, it is easy to understand that materials science and technology is an important aspect of health technology.
The knowledge and insight of materials science is especially central, when biological and artificial materials come to contact with each other.
However, there are also other major applications for the discipline in the field of health technology.
The object of this thesis is, therefore, to explore these applications and to determine which research topics are relevant to Finnish materials research groups.
After all, in a small country it is essential to focus on productive areas of research in order to maintain the ability to compete in a global economy.

The health technology research areas, that are well fitted for Finnish materials researchers, need to be globally important challenges and, additionally, there has to exist relevant knowhow and co-operation networks in Finnish research groups.
To solve the research problems the argument Delphi method was chosen.
The research questions were 1) what health technology applications are relevant to materials science and engineering, and 2) what kind of knowhow is vital in order to provide solutions to these applications. 13 experts participated in the Delphi-panel from various sectors of materials science and engineering and health technology.
During the three-round interview process, essential points of views were uncovered and evaluated, and the arguments and contradictions behind them were opened.

Based on the discussions with the panellists, interesting research topics for materials scientists are in the fields of tissue engineering and active implants.
Also, the field of bioelectronics was suggested in the thesis as a third focus area.
The panel concluded that these, and nearly all health technology applications, require development of new polymers and knowledge of interfacial reactions on biological and artificial surfaces.
It was determined that in Finland there is already strong knowhow in the first area to sustain high-quality research, but the latter needs more attention.
During the research process, a few other issues became apparent additional to these results.
Firstly, a balance between basic and applied research should be achieved and, secondly, the diffusion of technology innovations into health care should be made easier.
It is crucial that the organisations which finance health technology research consider these challenges in their future strategies.
ED:2010-10-14
INSSI tietueen numero: 41075
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI