haku: @author Seppänen, Janne / yhteensä: 2
viite: 1 / 2
« edellinen | seuraava »
Tekijä:Seppänen, Janne
Työn nimi:Ukkosjohtimettoman 110 kV:n avojohdon käyttömahdollisuudet Suomessa
Feasibility of Unshielded 110 kV Overhead Lines in Finland
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:2011
Sivut:[9] + 79 s. + liitt. 8      Kieli:   fin
Koulu/Laitos/Osasto:Sähkötekniikan laitos
Oppiaine:Sähköverkot ja suurjännitetekniikka   (S-18)
Valvoja:Haarla, Liisa
Ohjaaja:Tammi, Paavo
Elektroninen julkaisu: http://urn.fi/URN:NBN:fi:aalto-201207022730
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark Aalto  1398   | Arkisto
Avainsanat:hazardous voltages
earth fault
earthing
continuous counterpoise
shield wire
measurement of earthing systems
vaarajännite
maasulku
maadoitus
maajohdin
ukkosjohdin
maadoitus-mittaus
Tiivistelmä (fin): Suomessa 110 kV:n avojohdoille asennetaan lähes aina ukkosjohtimet.
Ukkosjohtimet suojaavat vaihejohtimia suorilta salamaniskuilta, kuljettavat osaa maasulkuvirrasta ja pienentävät maasulun aikaisia vaarajännitteitä.
Toisaalta joillain alueilla ukkosjohtimiin voi kertyä talvisin jääkuormia, jotka voivat aiheuttaa keskeytyksiä sähkönsiirtoon.
Jää-kuormien aiheuttamista haitoista johtuen ukkosjohtimien poisjättäminen on tietyissä olosuhteissa perusteltua.

Tässä työssä tutkittiin Pohjois-Suomeen Kolarin ja Pellon välille vuonna 2009 rakennettua ukkosjohtimetonta 110 kV:n avojohtoa.
Kolari-Pello -johdolla ukkosjohtimet on korvattu maahan upotetulla jokaisen pylvään maadoitukseen yhdistetyllä läpimenevällä kuparijohtimella.
Tämän maajohtimen tarkoituksena on kuljettaa osaa maasulku-virrasta ja pienentää vaarajännitteitä.

Työn tavoitteena on selvittää, onko Kolari-Pello -johto turvallinen maasulkutilanteessa esiintyvien vaarajännitteiden kannalta.
Lisäksi tavoitteena on selvittää, mitkä ovat ukkosjohtimettoman läpimenevällä maajohtimella varustetun 110 kV:n avojohdon yleiset käyttömahdollisuudet Suomessa.

Tutkimus toteutettiin mittauksien ja laskelmien avulla.
Työssä kehitettiin uusia laskentamenetelmiä, joita tarvittiin edellä kuvatun johtorakenteen maasulkutilanteen tutkimiseen ja vaarajännitteiden arviointiin.
Menetelmät perustuvat maajohtimen kuvaamiseen differentiaalisen pienten alkioiden avulla ja niiden perusteella muodostettujen differentiaaliyhtälöiden ratkaisemiseen.
Työssä kehitetyillä menetelmillä laskettuja tuloksia verrattiin mittaustuloksiin.

Työn tavoitteet saavutettiin.
Työn johtopäätökseksi saatiin, että Kolari-Pello -johto on turvallinen.
Lisäksi työn tulosten perusteella selvitettiin ehdot, joiden täyttyessä ukkosjohtimettomia 110 kV:n avojohtoja voidaan käyttää Suomessa.
Mittaustulokset osoittivat, että työssä kehitetyt laskentamenetelmät ovat toimivia.
Menetelmiä voidaan hyödyntää arvioitaessa ukkosjohtimettomien läpimenevällä maajohtimella varustettujen avojohtojen vaarajännitteitä.
Tiivistelmä (eng): Traditionally, 110 kV overhead lines in Finland are equipped with shield wires.
Shield wires protect the phase conductors against lightning strokes, transfer part of the earth fault current and decrease the hazardous voltages.
However, at some locations ice and snow accumulate on the shield wires during winter.
These ice and snow accumulations can cause interruptions to the power transmission.
Therefore, under certain circumstances it may be justifiable to build overhead lines without shield wires.

This master's thesis studies a special 110 kV overhead line structure without shield wires.
This overhead line was built in 2009 in Lapland, and connects the substations of Kolari and Pello.
The shield wires on this line have been replaced by a buried copper conductor connected to the earthing systems of each tower.
The purpose of this continuous counterpoise is to transfer part of the earth fault current and decrease the hazardous voltages.

The objective of this thesis is to analyze the hazardous voltages during an earth fault and determine if the Kolari-Pello line is safe.
Furthermore, the goal is to analyze the general feasibility of unshielded 110 kV overhead lines in Finland.

The research included both measurements and calculations.
Novel calculation methods for studying the ground fault situation of an unshielded overhead line equipped with a continuous counterpoise are presented in this thesis.
The methods are based on modeling the counterpoise with differential elements and solving the differential equations derived from the model.
The validity of the presented calculation methods was evaluated based on the measurements.

The conclusion of this study is that the overhead line between Kolari and Pello is safe.
This study also presents the general terms under which the unshielded 110 kV lines can be used in Finland.
The measurements proved that the presented calculation methods are functional.
Therefore, the methods can be utilized when evaluating the hazardous voltages during an earth fault on an unshielded overhead line equipped with a continuous counterpoise.
ED:2011-12-19
INSSI tietueen numero: 43277
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI