haku: @keyword Sofianlehto / yhteensä: 2
viite: 2 / 2
« edellinen | seuraava »
| Tekijä: | Virkkala, Inari |
| Työn nimi: | Hengähdystauko Helsingissä - selvitys ja suunnitelma turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksesta |
| Time to Breathe - Asylum seeker's refugee centre to Helsinki | |
| Julkaisutyyppi: | Diplomityö |
| Julkaisuvuosi: | 2011 |
| Sivut: | 98 + [19] Kieli: fin |
| Koulu/Laitos/Osasto: | Arkkitehtuurin laitos |
| Oppiaine: | Arkkitehtuuri II (A-52) |
| Valvoja: | Huttunen, Hannu |
| Ohjaaja: | Huttunen, Hannu |
| Sijainti: | P1 Ark A | Arkisto |
| Huom: | Muoto: kirja, planssit 5 kpl |
| Avainsanat: | reception centre asylum seeker refugee immigrant Sofianlehto environmental psychology vastaanottokeskus turvapaikanhakija kansainvälistä suojelua hakeva pakolainen maahanmuuttaja Sofianlehto ympäristöpsykologia |
| Tiivistelmä (fin): | Inari Virkkalan diplomityö on selvitys ja suunnitelma turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksesta Helsinkiin. Työ pohjautuu osittain tekijän selvitystyöhön Helsingin kaupungin vastaanottokeskustoimintaa selvittävässä työryhmässä (VOKS) 1.5. - 30.11.2010, mutta itse diplomityö on työryhmän työstä erillinen, itsenäinen opinnäytetyö. Helsingin kaupunki ylläpitää neljää turvapalkanhakijoiden vastaanottokeskusta. Vanhin keskuksista, Kyläsaareen vuonna 1996 perustettu keskus on rakenteellisesti huonossa kunnossa ja jäämässä Kalasataman uuden alueen rakentamisen alle viimeistään 2020-luvulla. Helsingin kaupunki selvittää parhaillaan korvaavaa ratkaisua Kyläsaaren vastaanottotoiminalle. Diplomityössä esitetään prosessi pohdinnasta Kyläsaaren vastaanottokeskuksen korvaavaksi ratkaisuksi. Työn johdantoluvussa selvitetään turvapaikanhakijoiden vastaanottotoimintaa sekä siihen liittyviä poliittisia prosesseja. Ensimmäisessä luvussa esitetään uuden keskuksen tilaohjelman laadinta pohjautuen analyysiin nykyisten vastaanottokeskusten tiloista sekä keskusten henkilökunnan haastatteluihin. Luvussa kaksi laajennetaan pohdintaa vastaanottokeskuksen konseptista. Kolmannessa luvussa esitetään suunnitelma vastaanottokeskuksen sijoittumisesta Sofianlehdon B-rakennukseen ja suunnitteluratkaisujen taustalla olevat ympäristöpsykologiset tavoitteet. Turvapaikanhakijoiden vastaanottoon heijastuu moninaisia taloudellisia ja poliittisia ristiriitoja. Turvapaikanhakijoiden määrä lisääntyi Suomessa merkittävästi 1990-luvun laman aikana, mistä johtuen ensimmäiset tulijat saivat melko negatiivisen vastaanoton. Tämä negatiivinen asenne tai ehkä enemmänkin sen pelko, on ohjannut olemassa olevien keskusten suunnittelua ja heijastuu väistämättä myös uuden keskuksen suunnitteluun. Tällä hetkellä Helsingin vastaanottokeskusten olot eivät vastaa nykysuomessa inhimilliselle asumiselle asetettuja tavoitteita, vaikka Helsingin ns. kauttakulkukeskuksissa asumisen laatutaso voi asumisen tilapäisyyden takia olla melko riisuttu. Suunnitelman pohjaksi diplomityöntekijä haastatteli turvapaikanhakijoita joulukuussa 2010 heidän kokemuksistaan keskuksissa asumisesta. Nykyiset asuinolot, esimerkiksi huoneiden ahtaus, yksityisyyden puute ja vähäiset toimintamahdollisuudet aiheuttavat haastattelujen perusteella asukkaille ylimääräistä kärsimystä. Diplomityössä on pyritty Helsingin kaupungin tiukka taloustilanne huomioiden valitsemaan uuden keskuksen sijainti sekä suunnittelemaan sen tilat mahdollisimman inhimillisiksi turvapaikanhakijoiden Helsingissä viipymisen ajaksi. Työssä perusteltuja suunnitteluratkaisuja voidaan hyödyntää myös ns. odotusajan vastaanottokeskusten suunnittelussa, joissa asumisaika on Helsingin kauttakulkukeskuksissa asuttavaa aikaa pidempi, sekä myös muussa yhteisöllisyyteen pyrkivässä asuntosuunnittelussa. |
| Tiivistelmä (eng): | Inari Virkkala's master's thesis is a concept and design for a new asylum seeker's reception centre in Helsinki. The work is partly based on the author's work in the City of Helsinki Social Services Department 1.5. - 31.11.2010, but the thesis is an independent, academic project. The Social Services Department has four reception centres in Helsinki. The oldest of the centres, the Kyläsaari centre founded in 1996, is structurally at the end of its life span and would require an expensive renovation. However, this is not reasonable as the new Kalasatama area will be expanded on the current site of the centre in 2020s. The City of Helsinki is currently working to determine the best possible option for the new centre. The thesis presents the process of the consideration of the solution for the replacement of the Kyläsaari centre. The introductory chapter analyses the national and international processes contributing to the design of the new centre. In the first chapter, a new spatial plan for the centre is specified. In the second chapter, alternative options for the concept of the new centre are evaluated. The third chapter presents a renovation plan for Sofianlehto B-building. During the process, the author interviewed asylum seekers in two of the reception centres. These interviews, transcribed by the author, are highlighted with colour throughout the thesis. As the first larger groups of asylum seekers arrived to Finland during the recession in the beginning of 1990s, the attitudes towards the asylum seekers were quite negative and this has cast, and is still casting, it's shadow on the design of the asylum seeker's reception centres. Currently, the living conditions in the four existing asylum seeker's reception centres in Helsinki do not meet the goals set for a humane housing in contemporary Finland. The conditions for housing in the transit-centres in Helsinki can be quite basic as the living time in the centres is aimed to be shortest possible. According to the residents, the housing conditions are causing extra suffering, in addition to the strain caused by being in the positions of outsiders in the society. In the master's thesis, the tight economic limitations for the design have been considered. Simultaneously, the best possible living conditions for the asylum seekers are included as an aim. Although the design solutions presented in the work are mainly focused on transit accommodation of the asylum seekers, various spatial ideas presented in the work can also be taken into consideration when designing so-called waiting-centres, where the duration of living time is longer, as well as in designing regular housing with the aim of increasing a sense of community. |
| ED: | 2012-03-05 |
INSSI tietueen numero: 44211
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI