haku: @keyword vesimarkkinat / yhteensä: 2
viite: 2 / 2
« edellinen | seuraava »
| Tekijä: | Paatela, Henri |
| Työn nimi: | Water's contribution to urban sustainability - introduction to six key themes of water management of the future |
| Veden merkitys modernien kaupunkiyhteiskuntien kestävyydessä - johdatus tulevaisuuden vesienhallinnan kuuteen ydinteemaan | |
| Julkaisutyyppi: | Diplomityö |
| Julkaisuvuosi: | 2012 |
| Sivut: | 190 Kieli: eng |
| Koulu/Laitos/Osasto: | Yhdyskunta- ja ympäristötekniikan laitos |
| Oppiaine: | Vesitalous ja vesirakennus (Yhd-12) |
| Valvoja: | Varis, Olli |
| Ohjaaja: | Keskitalo, Pertti |
| OEVS: | Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossaOppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa. Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/ Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.
Kirjautuminen asiakaskoneille
Opinnäytteen avaaminen
Opinnäytteen lukeminen
Opinnäytteen tulostus
|
| Sijainti: | P1 Ark Aalto | Arkisto |
| Avainsanat: | urban sustainability urban water management water markets kestävä kaupunki kaupungin vesienhallinta vesimarkkinat |
| Tiivistelmä (fin): | Tässä työssä tutkittiin veden merkitystä modernien kaupunkiyhdyskuntien kestävyydessä. Laajan aihepiirin kuvaamiseksi uusi systeeminäkökulma kaupungin kestävyyteen kehitettiin kirjallisuudessa esiteltäviä ajatuksia jalostamalla. Tämä uusi näkökulma määrittelee kaupungin kestävyyden kaupungin aineenvaihdunnan kautta. Aineenvaihdunnan kestävyys määräytyy 1) aineenvaihdunnan tarvitsemien inputvirtojen (energia, vesi, ruoka, materiaalit ja kemikaalit) tuotannon kestävyydellä, sekä 2) aineenvaihduntasysteemin tehokkuudella. Inputvirtojen tuotannon kestävyyden määrittävät sen luotettavuus sekä tasapaino taloudellisten, sosiaalisten ja ympäristöllisten näkökulmien välillä. Aineenvaihdunnan tehokkuuden määrittää systeemin kuluttamasta inputyksiköstä yhteiskunnalle tuotettava nettohyöty. Ihmiskunnan meneillään olevan sosioekonomisen siirtymän - maatalousyhteiskunnista kohti teollisuus ja palvelun tuotantoon perustuvia moderneja kaupunkiyhteiskuntia - seurauksena kaupunkiyhteiskuntien kestävyyteen liittyvät haasteet tulevat kasvamaan huomattavasti. Kestävyysvajeen kasvun hillitsemisessä yhteiskunnan vesienhallinnan kehittäminen on keskeisessä asemassa. Kaupungin kestävyyden ensimmäisen dimension näkökulmasta maailmanlaajuisen sosioekonomisen siirtymän keskeisin ongelma on inputvirtojen nopeasti kasvava globaali kysyntä. Veden ollessa keskeinen tuotannontekijä muiden virtojen tuotannossa, kohdistuu veteen räjähdysmäinen kysynnän kasvu - arvioiden mukaan kysyntä ylittää saatavuuden 40 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Ottaen huomioon, että neljän muun inputvirran tuotanto on täysin riippuvainen veden saatavuudesta, on selvää, että veden niukkuus tulee muodostamaan yhden akuuteimmista uhista kaupunkiyhteiskuntien kestävyydelle. Inputvirtojen tuotannon luotettavuuden säilyttäminen ilman perinteiseen tuotantolähtöiseen vesiresurssien hallintaan sisältyviä huomattavia taloudellisia ja ympäristöllisiä kustannuksia, edellyttää innovatiivisen vesiresurssien hallintasysteemin kehittämistä. Uuden systeemin keskeisin ominaisuus on luoda systemaattisesti enemmän hyötyä jokaisesta saatavilla olevasta kuutiosta vettä. Hyötyä voidaan luoda kahdella tavalla; 1) kehittämällä yhteiskunnan laajuiset veden tuottavuuteen motivoivat kannustimet, sekä 2) allokoimalla olemassa olevat vesiresurssit käyttäjille, jotka kykenevät tuottamaan eniten yhteiskunnallista nettohyötyä kuutiosta vettä. Tällä hetkellä vesimarkkinat vaikuttaisi olevan potentiaalisin molemmat ominaisuudet sisäänrakennettuna omaava systeemi. Vaikka vesimarkkinoiden käyttöön liittyy huomattavia ongelmia, kaupungin kestävyyden kannalta vaihtoehdot näyttäisivät olevan vähissä, ainakin toistaiseksi. Kaupungin kestävyyden toista dimensiota eli aineenvaihduntasysteemin tehokkuutta koskevat haasteet ovat huomattavasti pienemmät. Tässä suhteessa kestävyyttä voidaan edistää 1) vähentämällä vedenkulutusta, 2) vähentämällä vesipalvelujen energiankulutusta, 3) kehittämällä ravinteiden hallintaa, 4) suosimalla luonnonmukaista sadevesien hallintaa, ja 5) kehittämällä vesipalveluja tuottavien laitoksien rahoitusjärjestelyjä. |
| Tiivistelmä (eng): | This thesis explored water's contribution to urban sustainability in areas where basic structures of modern urban societies exist. In order to outline interactions between water and urban sustainability, a new system-oriented approach to urban sustainability was constructed by building on elements found from the literature. This new framework recognizes two dimensions of urban sustainability, input production (energy, water, food, materials and chemicals) and urban metabolic system. Under this new framework, three measures of urban sustainability can be identified. These are 1) reliability of input production, 2) trade-offs related to input production, and 3) efficiency of metabolic system, i.e., the net benefit generated for urban society from each unit of an input consumed. Globally, on-going socioeconomic transition from rural agriculture-based societies toward more extensive and prosperous modern societies with industry and service oriented economies is placing intensifying pressures on urban sustainability. In order maintain it at an acceptable level, innovative actions targeted to develop prevailing water management practices needs to be conducted within both dimensions. Considering the first dimension, socioeconomic transition means that global demand for inputs of metabolic system is increasing dramatically. As water is a fundamental resource in production of other four inputs, global demand for water is projected to increase by a dramatic 65 % by 2030. This is a full 40 percent above projected availability. As production of other inputs is fully dependent on availability of water, scarcity will seriously threat the reliability of input production. In order to secure reliable supply of inputs without major environmental and economic trade-offs related to traditional supply-led water scarcity management, an innovative system capable of systematically generating more net benefit from each unit of water consumed is needed. More benefit can be generated by 1) allocating available water for input producers generating most net benefit from a unit of water consumed, and 2) encouraging water productivity by establishing an incentive for efficient use of water. System based on tradable water rights appears to be the most potential mechanism with both features. Even though considerable barriers exist for establishing tradable water rights, continuing business as usual is an unattractive option from sustainability point of view. Considering the second dimension of urban sustainability, challenges are considerable smaller. Five goals targeted to foster efficiency of metabolic system can be identified. These are 1) reduced water withdraws, 2) reduced energy consumption related to water services, 3) improved nutrient management, 4) natural storm water management, and 5) financially stable water service providers. |
| ED: | 2012-09-07 |
INSSI tietueen numero: 45244
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI