haku: @author Laaksonen, Susanna / yhteensä: 2
viite: 1 / 2
« edellinen | seuraava »
| Tekijä: | Laaksonen, Susanna |
| Työn nimi: | Rakennusten energiatehokkuus kuntasektorin kiinteistönpidossa |
| Energy efficiency in municipal building management | |
| Julkaisutyyppi: | Diplomityö |
| Julkaisuvuosi: | 2012 |
| Sivut: | 84 + [4] Kieli: fin |
| Koulu/Laitos/Osasto: | Maankäyttötieteiden laitos |
| Oppiaine: | Kiinteistöoppi (Maa-20) |
| Valvoja: | Junnila, Seppo |
| Ohjaaja: | Salo, Pasi |
| OEVS: | Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossaOppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa. Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/ Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.
Kirjautuminen asiakaskoneille
Opinnäytteen avaaminen
Opinnäytteen lukeminen
Opinnäytteen tulostus
|
| Sijainti: | P1 Ark Aalto 349 | Arkisto |
| Avainsanat: | real estate database building classification energy efficiency municipalities kiinteistötietokanta kiinteistöjen luokittelu energiatehokkuus kuntasektori |
| Tiivistelmä (fin): | Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää voidaanko rakennusten energiankulutusta käyttää kiinteistöjen luokittelussa muiden kriteereiden rinnalla ja päätöksenteon tukena. Tutkimuksen tapauksena oli Vantaan kaupungin suoraomisteinen rakennuskanta. Vantaan kaupungilla kiinteistöjen salkkujakoa ja rakennusinvestointien kohdistamista ohjaa rakennusten kunto, jolloin energiankulutusta voitaisiin käyttää päätöksenteon tukena kohdistamalla investoinnit huonon kunnon lisäksi paljon kuluttaviin rakennuksiin. Kuntia velvoittavat monet energiasäädökset ja sopimukset, joihin on muun muassa kirjattu energiankulutusseurannan laajempi hyödyntäminen esimerkiksi investointien suunnittelussa. Tutkimuksen ensisijaiset tutkimuskysymykset olivat:. 1. Miten kiinteistöjen luokittelulla voidaan tukea rakennusten energiatehokkuutta kuntasektorilla?. 2. Mitkä parametrit ovat rakennusten energiatehokkuuden huomioivan luokittelun kannalta tärkeitä?. Tutkimus toteutettiin monimenetelmäisenä tutkimuksena, joka koostui kirjallisuustutkimuksesta ja tapaustutkimuksesta. Kirjallisuustutkimuksessa vastattiin kysymyksiin kunnan kiinteistöjohtamisesta, kiinteistötietokannan hyödyntämisestä paatoksenteon tukena, kiinteistöjen luokittelusta kiinteistönpidon ja energiatehokkuuden näkökulmasta sekä kuntasektorin energiatehokasta kiinteistönpitoa ohjaavista s~Hid6ksista ja sopimuksista. Empiirisen tutkimuksen tapauksena oli Vantaan kaupungin tilakeskus, jonka perusteella empiirisen tutkimuksen tärkeimmäksi kysymykseksi jäi selvittää onko energiankulutukseen ja kuntoon vaikuttavien parametrien välillä mitattavissa olevaa yhteyttä. Empiirisen osuuden aineisto käsiteltiin tilastollisella menetelmällä korrelaatioita ja multiregressioanalyysia hyödyntäen. Tutkimuksen perusteella ajantasaisen kiinteistötietokannan tulisi olla lähtökohtana kuntasektorin päätöksenteossa. Tietokannan parametrit tulisi määrittää organisaation strategian perusteella. Mitä yksityiskohtaisempaa rakennuksen energiankulutusta koskeva tieto on, sitä laajemmassa mittakaavassa energiankulutusseurantaa voidaan hyödyntää. Hyödyntämällä parametreja kiinteistöjen luokittelussa, voidaan päätöksenteon tueksi saada tilastollista tietoa energiankäytöstä, jolloin toimenpiteet voidaan kohdistaa esimerkiksi paljon energiaa kuluttaviin rakennuksiin. Kirjallisuustutkimuksen perusteella lämmönkulutus usein pienenee ja sähkönkulutus kasvaa uudemmissa rakennuksissa. Tilastollisen tarkastelun tulokset eivät olleet vahvat, mutta jokseenkin samansuuntaiset kuin kirjallisuustutkimuksen. Tilastollisen tarkastelun perusteella hoitoalan ja opetusrakennuksista huonokuntoiset kuluttavat jossain määrin vähemmän ja tekniseltä arvoltaan paremmat enemmän sähköä. Tulosten laatua heikensivät pääsääntöisesti virheet lähtötiedoissa ja liian pieni otos, sillä rakennuksia tulisi voida vertailla käyttötarkoitusluokittain. Tutkimuksessa vertailu onnistui ainoastaan hoitoalan ja opetusrakennusten osalta. Tutkimus voitaisiin toteuttaa vastaavalla menetelmällä useamman kunnan yhteishankkeena, esimerkiksi Kuntaliiton toimesta laajemmassa mittakaavassa luotettavampien tulosten saamiseksi. |
| Tiivistelmä (eng): | Aim of this Thesis was to research whether energy consumption of buildings could be used as a criterion for building classification and, thus, for supporting decision-making process. City of Vantaa's building portfolio was used as a case for this Thesis. Currently in Vantaa, building classification, which is used for renovation planning, is based on building condition. Municipalities are tied to several energy regulations and agreements, which encourage to wider utilization of energy monitoring. Therefore, it would be logical to use energy consumption as an additional criterion for building classification. This leads to the following main research questions:. 1. Could building classification support energy efficiency in the municipal sector?. 2. Which factors are important when building classification is based on energy efficiency?. The Thesis was divided into a literature review and an empirical study. The literature review discussed municipal real estate management, utilization of real estate database supporting decision-making process, building classification from viewpoint of building management and energy efficiency, and regulations about energy efficiency in municipal building management. The empirical study examined whether there is a connection between energy consumption and building condition. This was answered by analysing City of Vantaa's building portfolio by correlation and multiregression analysis. The findings of the Thesis points out that real estate database can be used in municipal decision-making. The real estate database should be comprised of factors, which contain detailed information of energy consumption, based on organisation's strategy. The factors can be used in building classification, thus, allowing clear arguments for decision-making and for directing resources to right places. According to the literature analysis, heating consumption decreases and electricity consumption increases in newer buildings. Statistical analysis did not produce strong findings, but they were concurrent with results of the literature review. According to the statistical analysis, run-down caring and educational buildings use less electricity, and the ones with high technical value use more electricity. Quality of the statistical analysis was decreased by uncertainties in databases and small test samples, since it would have been beneficial to compare the buildings by usage. The statistical analysis was carried out only for caring and educational buildings. For better results, the Association of Finnish Local and Regional Authorities could implement a similar study in a wider scale. |
| ED: | 2012-10-10 |
INSSI tietueen numero: 45354
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI