haku: @instructor Ryynänen, Tiina / yhteensä: 2
viite: 2 / 2
« edellinen | seuraava »
Tekijä:Iwendorff, Monica
Työn nimi:Service design in business partnerships
Palvelumuotoilu yritysten välisissä kumppanuuksissa
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:2013
Sivut:viii + 82 + [4]      Kieli:   eng
Koulu/Laitos/Osasto:Maankäyttötieteiden laitos
Oppiaine:Kiinteistöoppi   (Maa-20)
Valvoja:Viitanen, Kauko
Ohjaaja:Puhto, Jukka ; Ryynänen, Tiina
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark Aalto  340   | Arkisto
Avainsanat:service design
customer journey
service moment
touch-point
partnership
alliance
palvelumuotoilu
palvelupolku
palvelutuokio
kosketuspiste
kumppanuus
allianssi
Tiivistelmä (fin): Palvelumuotoilu on poikkitieteellinen tieteenala, joka hyödyntää konsepteja, menetelmiä ja työkaluja samanaikaisesti useasta koulukunnasta.
Sen tavoitteena on varmistaa, että palvelu on hyödyllinen, käytettävä ja haluttava asiakkaan näkökulmasta sekä vaikuttava, toimiva ja erottuva palveluntuottajan näkökulmasta.
Palvelumuotoilu keskittyy arvon tuottamiseen vuorovaikutuksessa asiakkaan tai palvelun käyttäjän kanssa hyödyntämällä innovatiivisia palvelumuotoilun työkaluja.
Sen on oltava sidoksissa yrityksen strategiaan ja yrityskulttuuriin.
Palvelumuotoilua on perinteisesti sovellettu kuluttajaympäristössä ja vain harvakseltaan yritykseltä yritykselle tapahtuvassa liiketoiminnassa.

Tämä tutkimus keskittyy palvelumuotoilun soveltamiseen yritysten välisessä strategisessa kumppanuudessa.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että palvelumuotoilua voidaan hyödyntää pääosin hyvin yritykseltä yritykselle tapahtuvassa liiketoimintaympäristössä ja ennen kaikkea yritysten välisissä kumppanuuksissa.
Yritykset kehittävät ensinnäkin palveluita yhdessä ja luovat näin ollen arvoa.
Yrityskumppaneilla on tämän lisäksi yleensä poikkitieteellisesti erilaista ydinosaamista.
Palvelumuotoilun tavoitteina on nivoutua yrityksen strategiaan ja tuoda sekä taloudellisesta että kilpailuetua yritykselle, jotka ovat usein perimmäisinä syinä myös yrityskumppanuuksien solmimiselle.
Tässä tutkimuksessa poikkitieteellinen osallistujajoukko kahdesta yrityksestä oli vuorovaikutuksessa toistensa kanssa työpajassa, jossa sovellettiin palvelumuotoilusta peräisin olevaa uudenlaista menetelmää, palvelupolkukarttaa.
Positiivinen palaute työpajasta tuki selvästi palvelumuotoilun sopivuutta yritysten välisiin kumppanuuksiin, mikä johti palvelumuotoilun soveltamiseen myös kohdeyrityksen muissa projekteissa.

Yritykset tarvitsevat kuitenkin enemmän aikaa ja kokemusta palvelumuotoilun periaatteiden ja menetelmien ymmärtämiseen ja soveltamiseen, sillä yritykseltä yritykselle tapahtuva liiketoiminta on monisyisempää kuin kuluttajaliiketoiminta.
Tätä haittaa kuitenkin vielä palvelumuotoilun tutkimuksen määritelmien ja prosessien moninaisuus, joista tutkijoillakaan ei ole yksimielisyyttä.
Tämän vuoksi kaivataan enemmän tutkimusta palvelumuotoilun ja sen menetelmien soveltuvuudesta yritysten väliseen liiketoimintaympäristöön.
Tiivistelmä (eng): Service design is an inter-discipline, which exploits concepts, methods, and tools from various other disciplines ensuring that services are useful, usable, and desirable from the client's point of view and effective, efficient, and distinctive from the supplier's point of view.
It focuses on co-creating value together with the customer or the user of the service in innovative and interactive ways.
It must be oriented in organisations' strategy and corporate culture.
Service design and its methods are traditionally applied in a business to consumer context and only rarely in business relationships or partnerships.

This study examines service design in a strategic business alliance.
The results indicate that service design is applicable in a business to business context and especially in business partnerships with some restrictions.
First, businesses are developing services together and therefore co-creating value.
Second, business partners represent different inter-disciplinary fields of core-competence.
Third, service design increasingly aims at strategy-orientation, profitability, and competitiveness, which can also be considered as the underlying objectives why organisations are engaging themselves in strategic partnerships.
As for the case study, a cross-disciplinary group of participants from two business organisations was interactively co-creating the service together in a service design workshop using an innovative service design tool, i.e., a customer journey map.
The feedback of the case study embraced the applicability of service design in business partnerships, and a service design approach was therefore further applied within the subject organisation.

However, more time and experience are required from business organisations to understand the principles of service design and to evaluate the suitability of its methods, as business to business environments are usually more complex with various stakeholders than business to consumer ones.
Service design research also lacks common understanding of its fundamental definitions and processes.
This calls for more extensive research concerning the applicability of service design and its methods in business to business environments.
ED:2013-02-26
INSSI tietueen numero: 45861
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI