haku: @keyword high consistency / yhteensä: 2
viite: 2 / 2
« edellinen | seuraava »
Tekijä:Mirsch, Mikaela
Työn nimi:Techno-economical evaluation of lignocellulose hydrolysis
Teknis-taloudellinen lignoselluloosahydrolyysin arvionti
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:2014
Sivut:viii + 88 s. + liitt. 18      Kieli:   eng
Koulu/Laitos/Osasto:Kemian tekniikan korkeakoulu
Oppiaine:Biotekniikka ja elintarviketekniikka   (KE3002)
Valvoja:Ojamo, Heikki
Ohjaaja:Vermasvuori, Raisa
Elektroninen julkaisu: http://urn.fi/URN:NBN:fi:aalto-201408272512
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark Aalto  1781   | Arkisto
Avainsanat:lignocellulose
hydrolysis
high consistency
recycling of solids
sugar platform
SHF
lignoselluloosa
entsymaattinen hydrolyysi
korkea kiintoainepitoisuus
kiintoaineen kierrätys
Tiivistelmä (fin):Riippuvuudella fossiilisista polttoaineista on selvä vaikutus ilmastoon ja ympäristöön, mikä ajaa tutkimusta kohti maailman suurimman uusiutuva hiilihydraattilähteen, lignoselluloosan, käyttöä.
Lignoselluloosasta voidaan erottaa fermentoitavia sokereita, mutta niiden vapauttamiseksi kompleksisesta rakenteesta tarvitaan esikäsittelyä ja hydrolyysiä.
Entsyymattinen hydrolyysi voidaan tehdä miedoissa olosuhteissa ja reaktion selektiivisyys on korkea.
Hydrolyysi voi olla panosreaktio tai jatkuvatoiminen prosessi.
Se voidaan toteuttaa yhdessä tai useammassa peräkkäisessä hydrolyysivaiheessa ennen fermentointia tai samanaikaisesti fermentoinnin kanssa.
Kokonaissaanto, viipymäaika ja entsyymikustannus ovat hyvin tärkeitä tekijöitä hydrolyysin toteutettavuuden kannalta.
Kannattavan prosessin saavuttamiseksi on tutkittu ainakin seuraavia tekijöitä: tuotteen poistoa kesken prosessin, entsyymien ja kiintoaineen kierrätystä, entsyymien muokkausta ja korkean kuiva-ainepitoisuuden reaktioita.

Tässä diplomityössä tutkittiin ja vertailtiin erilaisia prosessivaihtoehtoja hydrolyysin toteuttamiseen korkeassa kuiva-ainepitoisuudessa viipymäajan sekä raaka-ainesyötön ollessa vakio ja verrattiin niitä kannattavuuden näkökulmasta.
Kolme prosessivaihtoa valittiin tutkittavaksi: yksi- ja kaksivaiheinen prosessi sekä kaksivaiheinen prosessi, jossa kierrätetään kiintoainetta.
Tutkimuksen raaka-aineeksi valittiin autohydrolysoitu olki.
Myös prosessilaitteiden valintaa käsiteltiin: kiintoaineen erotuksessa käytettiin joko painesuodatinta tai dekantteria.

Tulokset olivat melko yhteneväisiä eri prosessivaihtoehtojen välillä.
Kannattavimmaksi prosessiksi todettiin prosessi, joka käytti erotukseen painesuodatinta ja myöhemmässä erotuksessa dekantteria.
Dekantteri mahdollisti matalamman investointikustannuksen samalla, kun sokerisaanto pysyi kohtuullisena.
Prosessin jätevirran korkea ligniinisisältö arvioitiin arvokkaaksi (200 E/t kuiva-ainetta), jotta prosessi saatiin kannattavaksi, mikä on huomiotava prosseja analysoidessa.
Tiivistelmä (eng):The economic dependency on fossil fuels affects the climate and environment, which drives the fuel research on the largest known renewable carbohydrate source: fermentable sugars from lignocellulose.
Several fermentable sugars exist in lignicellulosic materials, but are not accessible for efficient use without pretreatment and hydrolysis.
Enzymatic hydrolysis is typically used.

Enzymatic hydrolysis has a high selectivity and is performed in mild conditions, but the cost of enzymes is high.
Hydrolysis can be a batch or a continuous process and is performed in one or several steps as a sequential process before fermentation or simultaneously with fermentation.
The overall yield, residence time, and enzyme cost are the key parameters in the process feasibility.
Means to achieve economically viable processes include: product removal, enzyme and solids recycling, enzyme engineering, and high consistency reactions.

Different process options for enzymatic hydrolysis were evaluated in this thesis.
The evaluated parameters included consistency, residence time, raw material and enzyme input.
Three setups were selected: one-step process, two-step process and two-step process with solids recycling.
The raw material was selected to be autohydrolyzed wheat straw.
Two alternatives for liquid/solid separation: a pressure filter and a decanter centrifuge were compared.

The feasibilities of the cases were somewhat similar.
The most viable lignocellulose hydrolysis was achieved with a two-step process using a pressure filter as the first separator and a decanter centrifuge as the second separator.
The revenue from the lignin-rich residual had significant effect on the overall manufacturing cost.
If the price of the lignin-rich residue was lower than assumed (200 E/t dry matter, hypothetical estimation), the viability of the processes would be arguable.
ED:2014-08-03
INSSI tietueen numero: 49541
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI