haku: @instructor Orkas, Juhani / yhteensä: 20
viite: 19 / 20
Tekijä:Meskanen, Seija
Työn nimi:Valimoiden suodatinpölyjen haitallisuus ja uusiokäyttömahdollisuudet
Environmental properties of foundry dust
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:1999
Sivut:118      Kieli:   fin
Koulu/Laitos/Osasto:Konetekniikan osasto
Oppiaine:Valimotekniikka   (Kon-80)
Valvoja:Vuorinen, Jouko J.
Ohjaaja:Orkas, Juhani
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark Aalto     | Arkisto
Tiivistelmä (fin):Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää valimoiden tyypillisten suodatinpölyjen sisältämät haitalliset komponentit.
Tulosten perusteella oli tarkoitus tutkia pölyjen mahdollisia uusiokäyttökohteita ja tehdä suosituksia pölyjen sijoittamiselle.

Työn teoriaosuudessa tarkasteltiin valimoprosessia ja erityisesti sen pölyäviä vaiheita, pölyjen epäpuhtauksia ja niiden haittavaikutuksia ihmiselle, suodatinpölyjen uusiokäyttökohteita maailmalla sekä pölynerotustekniikoita.
Työhön liitettiin myös pienimuotoinen kysely suurimmille suomalaisille hiekkaa käyttäville valimoille pölynerottimien valintaperusteista ja käytännön kokemuksista.
Teoriaosassa käsiteltiin myös ilmansuojelulain muutoksen ja IPPC-direktiivin tuomia muutoksia ympäristönsuojelulainsäädäntöön valimoiden kannalta.

Kokeellisessa osassa analysoitiin valittujen pölynäytteiden haitallisten aineiden kokonaispitoisuudet (Al, As, Cd, Co, Cr, Cu, Pb, Zn, hehkutushäviö, fenolipitoisuus, PAH-yhdisteet ja pH).
Lisäksi tutkittiin muutamien näytteiden metallien liukoisuutta CEN-pikaravistelu- ja pH-staattisella testillä.
Haitallisten aineiden kokonaispitoisuuksia verrattiin maaperän saastuneisuuden arviointiin esitettyihin arvoihin.
Mikäli metallipitoisuudet ylittävät merkittävästi nämä arvot, VTT ehdottaa liukoisuustestien suorittamista.
Liukoisuustestien tuloksia verrattiin maanrakentamishyötykäyttöön esitettyihin hollantilaisiin kolonnitestin arvoihin.
Kaatopaikkakelpoisuutta arvioitiin lisäksi VTT:n vanhan käytännön perusteella.
Alustavien tutkimusten perusteella näytteet olivat, yhtä näytettä lukuun ottamatta, kaatopaikkakelpoisia tavanomaisen jätteen kaatopaikalle.
Jos jätemäärä on suuri (yli 10t/v), VTT suosittelee metallien liukoisuuden tarkastamista lisätesteillä.

Koetulosten ja teorian perusteella suodatinpölyille esitettiin mahdollisia uusiokäyttökohteita, kuten betoni, sementti, ekobetoni, tiili, asfaltti, vuorivilla, maanrakennus sekä lisäaineiden ja metallien kierrätys.
Osalle uusiokäyttökohteista tehtiin alustavia käytännön kokeita.
Furaanipölyjen käyttöä asfaltin täytejauheena tutkittiin TKK:n Tielaboratoriossa.
Furaanipöly ei täyttänyt kaikkia asfaltin täytejauheelta vaadittuja laatuvaatimuksia.
Aikaisempien alustavien tutkimustulosten perusteella suodatinpölyjä voitaisiin käyttää fillerinä täytös- ja erikoisbetoneissa.
ED:1999-06-28
INSSI tietueen numero: 14506
+ lisää koriin
INSSI