haku: @keyword comparison / yhteensä: 20
viite: 17 / 20
Tekijä: | Paatero, Pirkko |
Työn nimi: | Puhdistamolietteiden hyödyntämis- ja loppusijoitusvaihtoehdot sekä niiden vertailu |
Sewage sludge utilisation and disposal alternatives and their comparison | |
Julkaisutyyppi: | Diplomityö |
Julkaisuvuosi: | 2001 |
Sivut: | 90 Kieli: fin |
Koulu/Laitos/Osasto: | Rakennus- ja ympäristötekniikan osasto |
Oppiaine: | Vesihuoltotekniikka (Yhd-73) |
Valvoja: | Kiuru, Heikki |
Ohjaaja: | Puolanne, Juhani |
OEVS: | Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossaOppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa. Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/ Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.
Kirjautuminen asiakaskoneille
Opinnäytteen avaaminen
Opinnäytteen lukeminen
Opinnäytteen tulostus
|
Sijainti: | P1 Ark Aalto | Arkisto |
Avainsanat: | sewage sludge quality legislation treatment utilisation comparison puhdistamoliete laatu lainsäädäntö käsittely hyötykäyttö vertailu |
Tiivistelmä (fin): | Lietteen määrä tuskin tulee vähenemään tulevaisuudessa. Lietteen maatalouskäytön jatkuvuus näyttää epävarmalta ja kaatopaikkasijoitusta tultaneen lähivuosina rajoittamaan. Tämän tutkimuksen tavoitteena on ollut koota keskitetysti yhteen sekä vertailla erilaisia lietteen käsittely-hyödyntämiskombinaatioita ja löytää parhaat realistiset vaihtoehdot hyötykäytölle tulevaisuudessa. Lähtöaineistona on käytetty sekä suomalaista että ulkomaista kirjallisuusmateriaalia, Suomen ja EU:n lainsäädäntöä sekä ohjausryhmän jäsenten ja muiden alan asiantuntijoiden tietämystä. Puhdistamoliete sisältää paitsi ravinteita ja hyödyllistä orgaanista ainesta, myös haitallisia aineita. Tutkimuksessa on kuvattu lietteen laatua ja määrää sekä lietteestä mahdollisesti aiheutuvia terveys- ja ympäristöriskejä. Aiheeseen liittyvä lainsäädäntö sekä sen asettamat vaatimukset lietteen hyötykäytölle on esitelty. Lietteenkäsittelymenetelmistä on esitetty tiivistys, kalkkistabilointi, lahotus, mädätys, kompostointi sekä koneellinen ja terminen kuivaus. Stabilointimenetelmistä on kuvailtu itse prosessit sekä niiden hyvät ja huonot puolet. Tutkimuksessa käsitellyt hyödyntämisvaihtoehdot ovat lietteen käyttö maataloudessa, viherrakentamisessa tai metsälannoituksessa, lietteen sijoitus kaatopaikalle, lietteen poltto, tuotteiden valmistus lietteestä sekä uudet käsittelytavat. Eri vaihtoehtojen ympäristövaikutukset, hyvät ja huonot puolet sekä käytännön toteutettavuus on arvioitu ja vaihtoehtoisia käsittelyhyödyntämiskombinaatioita on vertailtu keskenään. Myös kustannuksia on pyritty karkeasti vertailemaan. Optimaalisin lietteen hyötykäyttövaihtoehto on ratkaistava aina tapauskohtaisesti. Paras hyöty lietteen sisältämistä ravinteista ja hyödyllisistä orgaanisista aineista saadaan maataloudessa tai viherrakentamisessa. Maatalouden osuutta on nykytilanteessa vaikea lisätä, ja viherrakentamiskäyttöä rajoittaa tällä hetkellä lietetuotteiden pääosin heikko kysyntä markkinoilla. Poltto on kallis vaihtoehto ja tulee kyseeseen lähinnä suurilla laitoksilla. Ennen kuin uusien hyötykäyttötapojen soveltuvuutta voidaan kunnolla arvioida, tulee niistä saada enemmän käytännön kokemusta. |
ED: | 2001-02-13 |
INSSI tietueen numero: 16201
+ lisää koriin
INSSI