haku: @supervisor Varsta, Petri / yhteensä: 201
hakutulos-lista
viite: 83 / 201
« edellinen | seuraava »
Tekijä:Luukkonen, Jyri
Työn nimi:Laivan pohjarakenteiden vauriot karilleajossa
Damage of Ship Bottom Structures in Grounding Accident
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:1999
Sivut:80      Kieli:   fin
Koulu/Laitos/Osasto:Konetekniikan osasto
Oppiaine:Laivanrakennusoppi   (Kul-24)
Valvoja:Varsta, Petri
Ohjaaja:
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje
sulje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:KO     | Arkisto
Tiivistelmä (fin):Turvallisuutta lisäävien järjestelmien kehittyminen merenkulussa on vähentänyt laivojen onnettomuusriskiä.
Joskus aluksen, sen miehistön, matkustajien ja lastin turvallisuus saattaa kuitenkin vaarantua ankarien sääolosuhteiden, inhimillisen erehdyksen tai tekniikan pettämisen seurauksena.
Tällaisissa tapauksissa aluksen rakenneturvallisuudella on merkittävä rooli onnettomuuden seurauksien vakavuuden kannalta.
Tehokkaalla osastoinnilla kestävällä rakenneratkaisulla ja pystytään vaikuttamaan mahdollisen vuodon syntyyn ja laajuuteen törmäysonnettomuudessa, johon myös karilleajot ja pohjakosketukset kuuluvat.
Suomalaisaluksille törmäysonnettomuus on selvästi yleisin merionnettomuustyyppi.
Varsinkin tankkialuksilla voidaan kaksoispohja- ja -laitaratkaisun yleistymistä pitää hyvänä esimerkkinä rakenneturvallisuuden kehittymisestä.

Tämä tutkimus aloitettiin tutustumalla Merenkulkulaitoksen ylläpitämään Nordic Dama -merionnettomuustietokantaan.
Sen perusteella valittiin tutkimuksen kannalta kiinnostavat karilleajotapaukset.
Näistä, yhteensä 20:sta tapauksesta, kerättiin mahdollisimman yksityiskohtaiset vauriotiedot.
Vauriotietojen perusteella analysoitiin aluksen rakenteisiin syntyneiden vaurioiden määrää, laajuutta, sijaintia ja muita ominaispiirteitä.
Tutkimuksen karilleajotapauksista löydettiin kolme selkeää vauriotyyppiä; keula-, palle- ja laaja pohjavaurio.
Eri tekijöiden, kuten karilleajonopeuden vaikutus vaurioihin tutkittiin.
Lisäksi tutustuttiin muualla tehtyihin karilleajotutkimuksiin ja niiden tuloksiin.
Erityinen mielenkiinto kohdistui yksinkertaisiin menetelmiin, joita on kehitetty karilleajossa esiintyvien voimien arvioimista varten.
Tavoitteena oli saada käsitys siitä, mitä oletuksia ja parametrejä menetelmissä käytetään, miten niiden määritteleminen käytännössä onnistuu ja kuinka herkkiä ne ovat lopputuloksille.
Menetelmien soveltuvuus Suomen karilleajoihin tutkittiin kerätyn vaurioaineiston avulla.

Aluksen törmäyksessä kuluneen energian arvioimismenetelmistä Minorskyn ja Vaughanin yhtälöt ovat yksinkertaisimmat ja tunnetuimmat.
Minorskyn menetelmä, jonka Vaughan myöhemmin modifioi karilleajoille sopivaksi, kehitettiin alunperin vuonna 1959 laivojen yhteentörmäyksissä syntyneiden vaurioiden arvioimiseen.
Kummatkin menetelmät perustuvat vaurioituneen teräksen volyymiin.
Vaughan'n ja Minorskyn menetelmillä laskettuja tuloksia ja karilleajojen vauriotietoja vertailtaessa havaittiin, että vaurioiden määrä pystytään arvioimaan kohtuullisella tarkkuudella absorboituneen energian arvojen 100-400MJ välillä.

Yksittäisiin vaurioitumismekanismeihin perustuvat menetelmät ottavat karilleajossa absorboitunutta energiaa laskettaessa huomioon deformoituneen teräksen volyymin lisäksi myös rakenteen geometrian.
Monet tällaisista menetelmistä olettavat rakenteiden leikkautumisen hallitsevaksi energian absorboitumismekanismiksi.
Suomen karilleajojen vauriot ovat yleensä painautumia, eikä idealisoitu leikkautuminen kuvaa riittävän hyvin syntyneiden repeytymien ominaispiirteitä.
Simonsenin menetelmää sen sijaan pystyttiin käyttämään Suomen karilleajoihin riittävällä tarkkuudella.
ED:1999-05-27
INSSI tietueen numero: 14284
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI